Matruusille palkkaa 468 dollaria kuussa – "venäläislaivojen kohdalla kyse jo melkein ihmiskaupasta"
Suomessa pysäytetään yhdestä kolmeen alusta vuodessa.
Yle uutisoi viime viikolla North-Western Shipping Companyn huonoista työehtosopimuksista. Suomen Merimies-Unionin ITF-koordinaattori Simo Nurmi törmäsi ilmiöön jo aiemmin helmi–maaliskuussa, jolloin sama venäläinen varustamo maksoi matruusille 468 dollaria kuukaudessa. Nurmi painottaa, ettei Merimies-Unioni ole ollut osallisena lakkoon.
Yle kertoo, ettei yhtiön merimiehillä ole vaatimuksia työnantajaansa kohtaan. Nurmi epäilee, että varustamon työntekijöillä olisivat asiat hyvin.
”Näiden venäläisten laivojen osalta kysymys jo melkein ihmiskaupasta. Jos työntekijät kertovat, ettei heillä ole vaatimuksia varustamoa kohtaan, perinteisesti kokemukseni perusteella se on selvä merkki, etteivät asiat ole kunnossa”, Nurmi sanoo.
Nurmen mielestä ay-liikkeet joutuvat toimimaan poliiseina. Viranomaiset eivät hänen sanojensa mukaan reagoi esimerkiksi usein sattuviin työaikakirjanpidon väärennöksiin.
Suomessa laivoja tarkastavat Port State Control (PSC), työsuojelu ja Merimies-Unioni. Laivoja estetään harvoin lähtemästä satamasta.
Vuoden 2012 merenkulun turvallisuuskatsauksen mukaan Suomessa pysäytetään yhdestä kolmeen alusta vuodessa. Pysäytetty laiva ei pääse merille esimerkiksi, jos työntekijöiltä puuttuu tarvittavat asiakirjat tai paloturvallisuus ei ole kunnossa. Riskilaivojen esiintymiseen on monia syitä.
”Laivat saattavat olla usein mukavuuslipun alla, eli rekisteröity esimerkiksi Panamaan tai Liberiaan, joissa työlainsäädäntö on löyhää. Varustamon intresseissä on myös kustannussäästöt. Lisäksi miehistöt voidaan palkata niin, ettei varustamo palkkaa heitä suoraan vaan rekrytointiyrityksen kautta”, kertoo Johanna Yliskylä-Peuralahti, tutkija Turun yliopistolta.
Yliskylä-Peuralahti johtaa tutkimusta, jossa selvitetään yleisesti merenkulkualan yhteiskuntavastuuta. Yliskylä-Peuralahden mukaan ay-liikkeet voivat lisätä tietoisuutta työntekijän oikeuksista. ”Orjalaivojen” miehistö tulee usein maista, joissa järjestäytyminen ei ole aina mahdollista.
Pariisin yhteistyöpöytäkirja määrittelee kriteerit, joilla laivat ryhmitellään alhaisen, keskimääräisen ja suuren turvallisuusriskin aluksiin. Mitä korkeampi turvallisuusriski, sitä useammin alukselle suoritetaan tarkastus.
Eniten suuren turvallisuusriskin aluksia eli potentiaalisia ”orjalaivoja” tilastoitiin vuonna 2012 Helsingissä ja Hamina-Kotkassa. Koko pohjoisen Itämeren alueella suuren riskiluokan laivoja tilastoitiin 157.
Simo Nurmen mukaan uusi merityöyleissopimus velvoittaa satamavaltiotarkastajia toimimaan, jos nämä saavat ilmoituksen huonosta palkkauksesta.
PSC:n johtava asiantuntija Marko Rahikainen kertoo, ettei ongelma-alusten lippuvaltioita tai työehtosopimuksia ole pystytty tilastoimaan kuin vasta merityöyleissopimuksen tulon jälkeen vuonna 2013.
”Maailma on vielä epätasa-arvoinen paikka. Mikä Suomessa on huono palkka, voi olla toisessa maassa hyvä palkka”, Rahikainen sanoo.
Nurmi huomauttaa, että yhtiön todella alhaiset työehdot ovat selkeä poikkeus.
”Pystymme seuraamaan reaaliajassa Suomen liikennettä, tutkimaan laivojen omistustaustoja ja laivoihin tehtyjä aikaisempia tarkastuksia. Eri asioita yhdistelemällä pystymme kohdistamaan tarkastuksia epäilyttäviin tapauksiin. Työntekijäjärjestön puolelta tehdään, mitä pystytään.”
Nurmen tietojen mukaan Suomen Merimies-Unioni tarkasti neljän viime vuoden aikana 218 laivaa, joista 29 purjehti kansallisen lipun alla ja loput mukavuuslippujen alla. Tarkastuksista puolet johti jatkotoimenpiteisiin joko maksamattomien palkkojen tai puutteellisten työehtosopimusten takia. Kaksikymmentäseitsemän laivaa asetettiin saartoon.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan merenkulunharjoittajalla on vastuu siitä, että merenkulussa noudatetaan kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä. Satamavaltiotarkastuksia kohdistetaan useimmiten suurehkon riskiluokan aluksiin, mutta kaikki alukset tarkastetaan Trafin mukaan vähintään kolmen vuoden välein.
Suomalaisten alusten merityöyleissopimukseen liittyvät tarkastukset suorittaa aluehallintovirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti.