Maanpuolustus: Lisää reserviläisiä kertausharjoituksiin – omatoimisuus ja vapaaehtoisuus nousussa

Puolustusvoimat suunnittelee reserviläisille uusia ja vaativia kouluttajatehtäviä.

politiikka
Teksti
Mikael Vehkaoja
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tänä vuonna 18 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin. Määrä on yli neljä kertaa suurempi kuin viime vuosina. Kouluttajien kunnianhinoinen tavoite on määrän ja laadun lisääminen, vähemmällä rahalla.

“Tänä vuonna selviää, riittävätkö meidän kouluttajat, harjoitusalueet, ajoneuvot ja ampumatarvikkeet”, sanoo Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen.

Puolustusvoimauudistuksen yksi monista tavoitteista oli taata kertausharjoitusten rahoitus. Hyppösen mukaan reservikoulutukseen voidaan kohdentaa 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Niukkuutta on silti yhä jaossa. Resurssipulaan on vastattu muun muassa korostamalla omatoimisuuden merkitystä. Jatkossa reserviläinen voi suorittaa esimerkiksi verkko-opintoja.

”Lähes kaikki Puolustusvoimien oppaat ja käsikirjat ovat verkossa. Reserviläinen voi valmistautua kertausharjoitukseen opiskelemalla ja tenttimällä keskeiset asiat itsekseen”, Hyppönen sanoo.

Toinen esimerkki on verkossa oleva Mars mars! -kuntokartoitus, jonka avulla reserviläinen voi päästä kolmessa kuukaudessa ressukuntoon.

”Omaehtoisesta toimintakyvyn kehittämisestä myönnetään koulutusvuorokausia. Ne otetaan huomioon, kun harkitaan henkilön määräämistä sodanajan tehtävään tai ylentämistä”, Hyppönen sanoo.

 

Näiden keinojen lisäksi Puolustusvoimat aikoo lisätä kertausharjoitusten yhteyteen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarjoamaa vapaaehtoista koulutusta.

”Reserviläiselle lähtee kertausharjoituskutsu puoli vuotta etukäteen. Samalla hänelle kerrotaan, että kertausharjoitukseen voi valmistautua osallistumalla sitä ennen järjestettävään vapaaehtoiseen koulutukseen”, Hyppönen kertoo.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuspäällikkö Juha Niemi vahvistaa, että omaehtoisuus on maanpuolustuksen nouseva trendi. Aiemmin Puolustusvoimat tilasi yhdistykseltä 250 koulutustapahtumaa vuosittain. Säästökuurin vuosina 20122014 koulutusten määrä lähti reiluun kasvuun.

”2013 oli meille huippuvuosi. Silloin kursseja järjestettiin muistaakseni 318. Ylitys oli niin suuri, että se ylitti sopimukseen kirjatun rajan. Puolustusvoimat joutui maksamaan ekstraa.”

Vuonna 2014 Puolustusvoimat piti tarkempaa kirjaa koulutuspalveluista, eikä budjetin ylityksiä enää tullut. Niemen mukaan määrä on nyt vakiintumassa 300 tilaisuuteen vuodessa.

”Syy on ihan selkeästi siinä, että kun kertausharjoituksia pidetään vähän, meidän tarjoaman koulutuksen tarve ja käyttömahdollisuudet kasvavat. Jos Puolustusvoimilla ei ole rahaa kertausharjoituksiin, siellä joudutaan miettimään, miten palvelut voidaan halvemmalla toteuttaa.”

Niemi uskoo, että koulutuksen tarve pysyy korkealla jatkossakin.

“Vuonna 2015 Puolustusvoimat on perustanut Suomeen paikallispataljoonia. Me näemme, että niiden myötä nykyinen koulutuksen taso vähintään säilyy.”

 

Jos raha onkin ollut viime vuosina tiukassa, vapaaehtoisista ei ole ollut pula.

”Yleinen puolustustietoisuus on selväsi kasvanut”, Juha Niemi sanoo.

Hänen mukaansa kehitys ei kuitenkaan ole suoraa seurausta Ukrainan kriisistä tai muista viime aikaisista tapahtumista.

“Viisi vuotta sitten meidän koulutusvuorokausien määrä oli 50 000. Sen jälkeen se on noussut tasaisesti koko ajan. Nyt luku on jo 80 000.”

Vähitellen raja alkaa tulla vastaan.

”Meidän tarjoamamme koulutus on 2000 vapaaehtoisen varassa. Tällä organisaatiolla me emme voi enää kasvattaa koulutusmääriä.”

 

Mitä mieltä puolustusvoimien koulutuspäällikkö on vapaaehtoisuuden merkityksestä maanpuolustuksessa?

“Omatoimisuus, vapaaehtoisuus, velvollisuus. Niitä kaikkia tarvitaan”, Hannu Hyppönen muotoilee.

“Puolustusvoimien ydinbisnes on aseellinen voimankäyttö ja sotilaskoulutus. Vapaaehtoista toimintaa ei käytetä näihin tehtäviin, jotka edellyttävät sotilasammatillista osaamista.”

Mutta ammatillisen osaamisen raja jatkaa liukumistaan tulevina vuosina. Paikallispataljoonat tarjoavat reserviläisille uusia väyliä edetä sotilasuralla.

“Heille tulee uusia ja vaativampia tehtäviä. Reserviläisellä on mahdollisuus edetä esimerkiksi joukkueenjohtajaksi, komppanianpäälliköksi tai esikuntaupseeriksi”, Hyppönen sanoo.

Jatkossa reserviläisille on tarkoitus tarjota myös vaativampia kouluttajatehtäviä. Hyppösen mukaan reserviläiset voisivat esimerkiksi toimia taisteluammunnan valvonnassa.

”Muutos edellyttää säädösmuutoksia. Niitä valmistellaan jo.”