Suomessa voi järjestää yksityistä pysäköinninvalvontaa, vakuuttaa perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kaatoi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen helmikuussa. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on moittinut valiokunnan linjausta. Yllättikö Koskelon ulostulo, valiokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd)?
”Ei oikeastaan. Nyt olisi hyvä, jos kaikki osapuolet lukisivat sen valiokunnan lausunnon. Siellä on selvä osviitta, millä tavalla laki yksityisestä pysäköinnistä voitaisiin säätää niin, että se olisi perustuslain mukainen.”
Eli laki voidaan säätää?
”Kyllä. Hanke ei ole suinkaan toivoton. Sitä vain lähdettiin säätämään yksityisoikeudelliselta pohjalta, perustuslain vastaisesti. Perustuslaki mahdollistaa yksityisen pysäköinninvalvonnan, mutta rajoitukset ovat melkoiset. Onhan perustuslain mukaan voitu antaa muillekin yksityisille firmoille, esimerkiksi vartiointiliikkeille, suuretkin valtuudet.”
Eli kyseessä ei ole joko tai -asetelma: nyt kaatunut lakiesitys tai ei mitään lakiesitystä?
”Ei missään tapauksessa, keskustelu on lähtenyt aivan hakoteille. Mutta tällainen tämä maailma on, ihmiset eivät lue papereita. Siellä on aivan selvät ohjeet, miten pitäisi toimia.”
Millaisia rajoituksia tarvittaisiin?
”Ensimmäinen on se, että parkkiyrityksen pitää avustaa julkista viranomaista. Tämän voisi toteuttaa niin, että jo olemassa olevaan lakiin liitettäisiin luku yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lisäksi firmat pitäisi rekisteröidä, ja pysäköinninvalvojat pitäisi saada koulutukseen, jolloin heille tulisi virkavastuu. Tyytymättömillä kuluttajilla täytyy myös olla helppo oikeusturvatie valituksen tekemiseen.”
Onko nyt meneillään jonkinlainen instituutioiden välinen valtataistelu siitä, kuka Suomessa perustuslakia tulkitsee?
”Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat oikeassa siinä, että korkein oikeus teki tässä asiassa päätöksen ikään kuin Suomen perustuslakia ei olisi olemassa. Pauliine Koskelo viittaa lähinnä Ruotsin perustuslakiin, mutta siitä on pitkä aika, kun se oli Suomessa voimassa. Olen tietysti hyvin iloinen ja liikuttunut siitä, että korkeimmassa oikeudessa tunnetaan Ruotsin perustuslakia.”
Onko korkeimman oikeuden kokoonpanossa ongelmia?
”Tunnen ihmisiä sieltä. He ovat eteviä juristeja, mutta mukaan pitäisi ehdottomasti saada valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeussopimuksen tuntija. Kokoonpano on liikaa siviilipainotteinen.”
Eikö pysäköintitilanne ole nyt kuluttajan kannalta sekava?
”Ministerin, jolle valmisteluvastuu kuuluu, pitäisi ottaa perustuslakivaliokunnan mietintö ja tehdä rivakasti korjattu esitys. Oikeusministeri Tuija Brax ymmärtää perustuslain vaatimusta erittäin hyvin, joten kun hän näkee mietinnön, hän kyllä tietää, miten tulee menetellä.”
Jos autoilija saa yksityiseltä firmalta sakkoja, kannattaako hänen nyt maksaa niitä vai ei?
”Olen vähän samaa mieltä kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi. Mikäli on selvästi ilmaistu, että jos tulet tälle yksityiselle alueelle, maksu on tämä, niin pakkohan sitä on noudattaa. Ongelma tässä on se, että silloin kun ei noudateta, ei ole muuta mahdollisuutta kuin viedä asia oikeuteen. Ihmiset kokevat tämän maksun rangaistusluonteisena, ja minulla on vähän sellainen kokemus ihmisistä, että usein pieni parkkikiista on heille suurempi oikeusturvakysymys kuin moni muu asia. Missään nimessä tuomioistuinten juttumääriä ei pitäisi lisätä tällä tavalla.”
Jacob Söderman , pysäköinninvalvonta , lakiehdotukset , Pauliine Koskelo , Korkein oikeus
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Hienosti toimitettu juttu!
Nauratti tuo kohta ” Pauliine Koskelo viittaa lähinnä Ruotsin perustuslakiin, mutta siitä on pitkä aika, kun se oli Suomessa voimassa. Olen tietysti hyvin iloinen ja liikuttunut siitä, että korkeimmassa oikeudessa tunnetaan Ruotsin perustuslakia.”
Itse ihmettelin, ettei jo käräjätuomari kysynyt parkkiyrityksen asiamieheltä, onko Suomessa voimassa Ruotsin [perustus]laki? Ja jos on, niin mitä siitä seuraa?
Lain säätäjät ja lakien tulkitsijat toimivat lähinnä arvauskeskuksena mitä säädetyt lait tarkoittavat. Kansalaiset ovat täysin ”pihalla”. Suomi on saanut ”pyyhkeitä” liian pitkistä oikeusprosesseista. Seuraavat ”pyyhkeet” pitäisi tulla epäselvästä lain säädännöstä ja lakien tulkinnasta.
Tästä syntyy käsitys, että Ruotsin käytäntö sellaisenaan haluttiin ympätä Suomeen perustuslaki huomioimatta, kun Koskelo toisaalla ikään kuin puolusti KKO:n viimesyksyistä päätöstä, että Ruotsissa yksityiseen pysäköinninvalvontaan siirryttiin kivuttomasti, ja että se toimii hyvin.
Epäselvä tilanne on kansalaisten oikeusturvan kannalta sietämätön, mutta eipä tämä tunnu tuomareita ja valiokuntajohtajia pahemmin heilauttavan oikeusministeriöstä nyt puhumattakaan. Kuinka kauniisti (=rumasti) tämä kuvaakaan ”oikeus”valtiomme tilannetta!
Juridisesti ei ole mitään tarvetta millekään uudelle laille. Omistusoikeus on suojattu myös perustuslaissa, ja omistajan saama korvaus maankäytöstä ei estä vielä sakottamasta, jos auto on pysäköity väärin (esimerkiksi kieltomerkin aluelle). Sopimusten syntyminen hiljaisesti taas on ikivanhoja oikeudellisia periaatteita. Kolmas vakiintunut asia on todistustaakan jako. Periaate on, että se, jolla on helpointa tosiasiallisesti näyttää asia toteen, on velvoitettu sen tekemään. Jos siis auton omistaja väittää, että hän ei ole solminut sopimusta, koska ei ole autoa ajanut toisen omistamalle maalle, on
auton omistajalla todistustaakka väitteestään, koska hänen on helppo näyttää asia toteen. Oletushan on, että omistaja on se, joka autoa ajaa. Asiassa voidaan siis säätää vaikka minkälaista lakia, mutta se ei johdu siitä, että juridisesti asia olisi ongelmallinen. Voidaanhan esimerkiksi vaikka koko omistusoikeus säätää erilaiseksi, jos sille vain kannatusta löytyy. Kyse on kuitenkin tällöin politiikasta, ei juridiikasta.
Ehdotan kainalotarinaa, lehden kuvaajat voisivat kuvata näitä sopimuksia. Hauskasti nämä sopimukset maastoutuvat betoniin tai valkoiseen seinään. Liikennemerkeillä on kuitenkin tietty värilogiikka, jota nämä sopimukset eivät pääsääntöisesti halua noudattaa. Eräältä sopimuslaatijalta kannattaisi kysyä, miksi käytätte sinisille kirjaimille vaaleansinistä pohjaa, ette edes valkoista.
Pysäköinnin valvonta ei saa ja ei voi perustua rekisterinumeroon, kuten puljut nyt ovat tehneet. Sen pitää perustua helposti autosta toiseen siirrettävään tunnukseen. Tämä on otettava huomioon uutta lakia valmisteltaessa. Ei kai se auto sitä pysäköintipaikkaa omista tai vuokraa, vaan henkilö tai yritys/yhteisö.
Olisikohan Söderman iloinen ja liikuttunut siitä että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsissa oleva kielilaki?
Ruotsin (kielen) fanaattinen puolustajahan Jakke on! Häneltä oli päästä itku, kun ei saanut Helsinkiläisravintolassa tilatuksi Bisseä ruotsinksi?
SDP:ssä on tilanne: Susanna and the Elders.
Sossuvanhukset ovat RKP:n käsikassaroita.
Nuori nainen on laitettu vanhusten käsikassaraksi.
Kukaan nuori ei voi äänestää sossuja.
Kyllä täytyy ihmetellä,että vanha Söderman on lähtenyt tähän arvottomaan hässäkkään mukaan. Ei kilpeä tarvitse kirkastaa joka sopassa. Jokainen voi arvata mikä hässäkkä tulee yksityisistä parkkifirmoista, sillä tämäntyyppinen rahanteko on sytyttävä hanke. Ei muuta kuin lappuja kirjoittelemaan. Se on tosi maukas rahasampo.
Luulisi pikavippi-firmojen osoittavan,että metsään mennään. Kunnat tarvitsevat rahaa ja tästä sitä saa.
On surullista, että kaikki ovat kohta niin kapitalistia,että kansa on saatava putipuhtaaksi keinolla millä hyvänsä, jopa demaritkin. Muistakaa vaalit! Takki on tyhjä ja näistä asioista se tyhjenee lisää.
Demaritkin voisivat keskittyä panemaan kunnallisen terveydenhuollon kuntoon, siinä olisi arkaa Södermanillekin.
Sdp:n vanhukset tarrarutuvat pakkoruotsiin ja siinä kaatuu koko puolue.
Demokratia ja pakkokieli eivät sovi yhteen. Niin kauan kuin Suomessa on pakkoruotsi, ei demokratiaa ole.
Södermanin osana on vain hävetä, että käytti elämänsä suomalaisen enemmistön oikeuksien polkemiseen. Hän asettui Rkp:n edunvalvojaksi suomenkielisen enemmistön etua ja tahtoa vastaan.
Hän olisi voinut sanoa asemistaan käsin, että Suomessa pitää kielipolitiikkaa muuttaa lainsäädännössä sellaiseksi, että se vastaa länsimaista demokratiaa.
Söderman ei sitä tehnyt.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
JEA kirjoitti:
Nykyiset yksityiset pysäköinninvalvojat antavat vain valvonta maksuja joka perustuu sopimukseen. Sen sijaan firmalla on todistusvastuu siitä että sopimuksen mukainen maksu menee oikealle henkilölle, tämän todistaminen onkin sitten hieman hankalampaa, ellei henkilö myönnä suoraan. Julkinen valvonta perustuu auton omistajalle menevään maksuun joka onkin jo ihan eri nimikkeellä kuin sopimusrikkomus.