”Hyppivät, kiljuvat ja paiskovat vettä kiukaalle” – Vakiokävijä pelkää, että uimahallista tulee Lähi-itä
Itäkeskuksen hallipomon mukaan turvapaikanhakijat ovat kilttejä kuin mitkä. Harmia tuovat jo kotoutuneet maahanmuuttajat.
Osa Itäkeskuksen uimahallin kuntouimareista Helsingissä arvostelee voimakkaasti maahanmuuttajien käyttäytymistä. Kritiikin mukaan uimahallin ovat valloittaneet arabi-, afgaani- ja somalimiesten joukkiot.
Kuntouimariporukkaan kuuluvan henkilön mukaan vakiokävijät ovat jättämässä Itäkeskuksen hallin sillä ”suomea puhuva, uikkarinsa riisuva mies on yksin saunassa 11 uimahousuihin verhotun Lähi-idän miehen kanssa, jotka eivät käy suihkussa, laulavat saunassa yhdessä, huutavat ja mekastavat, paiskovat puoli ämpäriä kiukaalle ja luikkivat pois”.
Vakiokävijä ei halua nimeään julkisuuteen.
Itäkeskuksen uimahallin laitospäällikkö Teemu Raatikainen sanoo, että kyseessä on karkea yleistys.
”Nämä uudet turvapaikanhakijat ovat hyvin kilttiä porukkaa, heidän kanssaan ei ole ollut mitään ongelmia. Jos heillä ei ole mukanaan uima-asuja tai pyyhkeitä, he ostavat tai vuokraavat ne kassalla käteisellä eivätkä tingi. He eivät juuri osaa kieliä, mutta opastuksen jälkeen he ovat kiittäneet henkilökuntaa ystävällisesti.”
Juuri maahan tulleille turvapaikanhakijoille uimahalli on usein täysin uusi kokemus. He saattavat esimerkiksi luulla, että uimaan saa mennä alushousuissa. Tilannetta on yritetty parantaa sillä, että asiakasta pyydetään kassalla näyttämään uimahousut.
Kassalle on myös laitettu arabiankieliset ohjeet, joissa selitetään muutamia perussääntöjä. Kylpytiloihin ei kuitenkaan ole toistaiseksi asetettu erikseen kylttejä, joissa kerrottaisiin suomalaisesta saunaetiketistä. Raatikaisen mukaan asiaa mietitään liikuntavirastossa.
”Kylteistä on hieman huonoja kokemuksia, koska osa suomalaisista vakiokävijöistä kokee ne kielteisesti. Tämä havaittiin jo 1990-luvulla, kun hallissa kävi paljon venäläisiä asiakkaita. Saunan opasteisiin ei suhtauduttu myönteisesti, vaan säikähdettiin, että Itäkeskuksesta on tullut venäläinen uimahalli. Huolena on se, että nykyinen tilanne saattaisi herättää samanlaisia reaktioita.”
Valitusten takana on Raatikaisen mukaan usein säännöllisesti hallia käyttävät uimarit, jotka ovat tottuneet siihen, että saavat uida kaikessa rauhassa.
Muutos onkin ollut suuri. Itäkeskuksen uimahallin kävijöistä noin 50 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
”On totta, että he käyttävät uima-asuja saunassa eivätkä aina käy suihkussa, mutta me emme mahda sille mitään. Ei me voida ryhtyä laittamaan hallille mitään saunapoliiseja”, Raatikainen selventää.
Sanaharkkaa on syntynyt erilaisten kulttuuritaustojen vuoksi. Esimerkiksi arabimaista tuleville henkilöille on usein mahdotonta saunoa ilman uimavaatteita. Joidenkin suomalaisten on vaikea ymmärtää asiaa. Maahanmuuttajia on otettu silmätikuiksi ja Vuosaaressa on kärhämän jälkeen turvauduttu jopa nyrkkeihin.
Arvostelijat ovat vedonneet muun muassa presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheeseen, jossa Niinistö viittasi vanhaan sanontaan – maassa maan tavalla.
Raatikaisen mukaan saunakulttuurin ja pukeutumisetiketin erilaisuuteen on jo reagoitu.
”Esimerkiksi Jakomäen uimahallissa järjestetään erikseen naisille uimatunteja. Heidän kulttuurinsa kuuluu muun muassa se, että eri uskontoon kuuluvien naisten on vaikea käydä alastomana suihkussa toisten naisten nähden. Tämän vuoksi olemme laittaneet suihkujen väliin suihkuverhoja.”
Raatikainen pitää helmikuun alussa esityksen aiheesta ”Ulkomaalaiset ja pakolaiset uimahalleissa” valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä Viking Linen risteilyllä.
Suomen Kuvalehti kävi saunomassa ja uimassa Itäkeskuksen uimahallissa. Saunan lauteilla istui useita maahanmuuttajia uimashortsit päällään.
Keskustelua käytiin asiallisesti mutta välillä riehakkaasti nauraen.
Tämä ei miellyttänyt suomalaista saunamajuria, joka ei kuitenkaan onnistunut häätämään miesporukkaa edes neljällä kipollisella vettä.
Altaan reunalla maahanmuuttajat istuivat omissa porukoissaan kovaan ääneen puhuen ja altaaseen hypittiin vesijuoksuvyöt päällä, mutta häiriöitä ei esiintynyt.
Teemu Raatikaisen mukaan uimahousut saunassa ovat ikuisuuskysymys. Mutta se ei liity pelkästään ulkomaalaisiin.
Jos otetaan koululuokallinen 15–16-vuotiaita suomalaisia nuoria, niin hekään eivät aina käy suihkussa tai riisu uimavaatteitaan saunassa.
Raatikaista harmittaakin tilanteen yleistäminen koskemaan uusia turvapaikanhakijoita.
”Enemmän ongelmia meille tuottavat Suomeen jo kotoutuneet ulkomaalaiset. He ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan ja osa ottaa herkästi esiin rasistikortin. Esimerkiksi kassalla maksua pyytäneelle henkilökunnalle on huudettu rivouksia”, Raatikainen kertoo.
”Naispuolinen uimavalvoja taas saattaa herättää heissä hämmennystä, mutta reaktiot ovat toisinaan olleet kohtuuttomia. He ovat tiuskineet valvojille äänekkäästi ja saaneet jopa pieniä raivokohtauksia, jonka vuoksi heitä on haettu pois vartijaliikkeen henkilön ja jopa poliisin toimesta. Määrät eivät ole isoja, mutta meillä on asian suhteen nollatoleranssi.”
Tilanteeseen on Raatikaisen mukaan vaikea puuttua etukäteen, sillä uimahalleissa ei saa olla järjestyksenvalvojia.
Itäkeskuksen uimahallissa oli viime vuonna 328 000 kävijää ja vettä kului henkeä kohden 105 litraa.
Epätietoisuutta käytöstavoista on esiintynyt myös muualla Suomessa.
Haukiputaalla Vesi-Jatulin uimahallissa turvapaikanhakijapoika meni kahteen otteeseen naisten suihkutiloihin, jonka seurauksena nuoret turvapaikanhakijat saivat tammikuun loppuun asti kestävän porttikiellon. Tapauksesta tehtiin ilmoitus poliisille.
Poika pyysi Ylen mukaan myöhemmin anteeksi tapahtumahetkellä suihkutiloissa olleella naiselta uimahallin henkilökunnan välityksellä ja porttikielto purettiin. Nainen ilmoitti, että ei halua kohdata nuorta miestä uudelleen.
Juttu julkaistu 23.1. klo 8.30, juttua muokattu 26.1. klo 14.36: toisin kuin aiemmin kerrottiin, Vuosaaren uimahallin kävijöistä 50 prosenttia ei ole ulkomaalaistaustaisia eikä siellä järjestetä naisten uimatunteja.