Pohjolan aarrekartta julkaistiin internetissä
Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen aluetta Pohjois-Suomessa. Saman alueen malmit näkyvät uudessa kartassa. Kuva Hannu Vallas / Lehtikuva
Suomessa ja lähialueilla on useita ryppäitä, joista on löytynyt ja voi löytyä rikkaitakin malmiesiintymiä.
Toisaalta esimerkiksi Oulun ja Jyväskylän seudulla tai Kaakonkulmalla malminetsintä näyttää aika toivottomalta. Tuollaisia seikkoja paljastuu jo ensi silmäyksellä uudesta malmikartasta, jonka Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän geologian tutkimuslaitokset ovat tällä viikolla julkaisseet ensi kertaa yhtenäisin periaattein.
Internetissä vapaasti katseltava malmipotentiaalikartta tausta-aineistoineen on tarkoitettu malminetsinnän strategian suunnitteluun. Osviittoja voidaan saada myös malmien ja kallioperän tutkimukseen, viitteellisesti maankäytön suunnitteluunkin.
Kartta perustuu kussakin maassa kerätyn geotieteellisen kallioperä- ja malmitiedon analysointiin ja vuonna 2007 tuotettuun Fennoskandian malmiesiintymätietokantaan, joka sekin on vapaasti saatavissa internetissä.
Rikas Ruotsi
Tietokannassa on tietoja noin 900 kaivoksesta, malmiosta tai merkittävästä löydöstä. Niitä on eniten Ruotsissa (559) ja Suomessa (295). Yli puolta näistä kohteista ei ole vielä hyödynnetty, mutta geologien mielestä osa niistä saattaa osoittautua taloudellisesti kannattaviksi, jos ja kun niitä tutkitaan tarkemmin.
Aktiivisia kaivoksia alueella on kaikkiaan 41.
Kartassa on mukana 168 malmipotentiaalista aluetta, jotka kattavat noin neljänneksen koko Fennoskandiasta, suunnilleen saman verran kaikissa maissa. Suomen löydetyistä malmialueista laajimpia ovat nikkeli ja koboltti, kupari- ja sinkki sekä kulta- ja platina.
Rauta-, titaani- ja vanadiinilöydösten osuus on yllättävän pieni. Lisäksi löydöksiin kuuluu jonkin verran uraania sekä niin sanottuja korkean teknologian metalleja, kuten titaania.
Myös karttaan merkittyjen löytöjen ulkopuolelta malmeja saattaa löytyä, mutta todennäköisyys on pieni ja siksi monet tällaisista alueista ovat heikoimmin tutkittuja.
Omiksi laatikoikseen suuresta, mittakaavaan 1:2 000 000 laaditusta kartasta on poimittu Fennoskandian tärkeimmät malmiesiintymät, Kuolan ja Kostamuksen malmiot, Norjan Kirkkoniemi sekä Ruotsin Bergslagen, Skellefteån ”kultakaupunki”, Kiiruna ja Pajala, josta malmio ulottuu Suomen puolelle Kolariin.
Fennoskandian kilpialue, jota kartta esittää, käsittää Norjan, Ruotsin, Suomen, Karjalan ja Kuolan niemimaan.
Alue kuuluu Euroopan tärkeimpiin kaivosseutuihin, ja sen malmipotentiaali on edelleen huomattava, vaikka malminetsintää ja kaivostoimintaa on harjoitettu jo vuosisatoja.
Koko kartta löytyy Geologisen tutkimuskeskuksen sivuilta.