Persujen rasismikannanotto: Ei paljastavaa vaan peittävää vyörytystä
Ensin kiinnittävät huomiota lihavoinnit.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi 25. toukokuuta ”Syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan” –lausuman, jossa 23 sanaa on korostettu muusta tekstistä.
Korostettujen sanojen joukossa ovat muun muassa riippumatta siitä (neljä kertaa), syrjinnän tai suosimisen, enemmistöä tai jotakin vähemmistöä ja rangaista tai palkita.
Korostuksille ei ole mielekästä selitystä.
Timo Soinin propagandaosasto tekee työtään taitavasti.
Perussuomalainen aatemaailma hallitsee mediaa ja poliittista keskustelua, vaikka maahan on pykätty kuuden puolueen enemmistöhallitusta kahden viikon ajan. Puolueella on valtaa ja näkyvyyttä, vähän vastuuta.
Persujen rasismikannanotto oli tyylinäyte sanojen vyörytyksestä, joka peitti enemmän kuin paljasti. Kannanotoksi olisi riittänyt selkeä ja lyhyt rasistisen puheen ja käyttäytymisen tuomitseminen, mutta puolue halusi peruspuumerkkinsä siihenkin: vähemmistökin voi sortaa enemmistöä, palkitakin voi väärin perustein, toisiakin ihmisiä tulisi ihonväristä riippumatta rangaista.
Monipolvisen hämäräksi paljastunutta kannanottoa on yritetty selventää, selittää ja turhentaa. Helsingin Sanomat haki avuksi oikeusoppineita, ja professorit julistivat julistuksen perustuslain vastaiseksi (HS 28.5.), sillä puolueen tuomitsema positiivinen erityiskohtelu on Suomessa sallittua ja yleistä.
Netin keskustelupalstoilla nostettiin taas pakkoruotsin peikkoa, ikään kuin apartheidia Suomessa edustaisivat suomenruotsalaisten asema ja ruotsin kielen opetus. Niinpä: perussuomalainen poliitikko kiertää maailman ja palaa lähtöpisteeseen, jossa vasta huomaa ahdistuksen aiheita.
Elämä ei ole yksinkertaista, asiat eivät ole helppoja.
Silti totta on, että perussuomalaisten vaalivoiton myötä rasistinen puhe ja vihakäytös ovat tulleet salonkikelpoisiksi politiikassa, mediassa ja kadulla. Hyvät tavat ja toisten kunnioittaminen ovat historiaa. Kuulluksi ei tule, jos huutaa toisen puheen päälle.
Globaali maailma on tunkenut jalkansa Suomeen, ja peli vain kovenee, niin politiikassa kuin mediassakin. Niin makaa kuin petaa, voisi myös kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) todeta.
On hyvä, että persuja kohdellaan ankaralla kädellä.
Samanlaisen kohtelun ansaitsevat kaikki, riippumatta siitä, onko puolue vallassa vai oppositiossa, onko se syrjinnän tai suosimisen asialla, edustaako se enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Mutta median tehtävä ei ole rangaista tai palkita.