Tuulivoima-asiantuntija: Saksan esimerkkiä kannattaa seurata
Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä on rohkea veto. Ensivaikutelmana oli, että Saksan johto teki päätöksen lähinnä poliittisessa paineessa, eikä seurauksia ollut pohdittu loppuun saakka. Näytti siltä, että kansalaisten ydinvoimavastaisuus oli saanut liittokansleri Angela Merkelin ja hänen poliittisen lähipiirinsä reagoimaan kannatuksen huvetessa.
Saksan päätöksestä seuraa voimakas tarve uuden energiateknologian kehittämiselle. Uusiutuvan energian tuotanto, sähkönsiirtoverkkojen vahvistaminen sekä älyverkkojen ja energiavarastojen käyttöönotto edellyttävät merkittävää panostusta alan tutkimukseen ja uuden energiatekniikan laite- ja järjestelmäkehitykseen.
Panostukset edellyttävät toki julkisiakin varoja, mutta nämä investoinnit tuottavat työpaikkoja ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Onko parempaa tapaa elvyttää maan taloutta?
Saksa teki päätöksellään välttämättömyydestä hyveen. Luomalla uudelle energiatekniikalle voimakkaan kotimarkkinakysynnän se saavuttaa kaksi merkittävää päämäärää: Saksan jo nyt iskukykyisen energiateollisuuden kilpailukyky vahvistuu entisestään vahvan kotimarkkinan avulla, ja samalla luodaan edellytykset paremmalle energiaomavaraisuudelle.
Olisiko niin, että päätös ei ollutkaan pelkästään poliitikkojen temppu pitää yllä hupenevaa kannatustaan, vaan Saksassa toteutetaan pitkäjänteistä, tavoitteellista teollisuuspolitiikkaa, jolla maan teollisuuden kilpailukykyä pyritään vahvistamaan myös tulevaisuudessa?
Suomen tilanne on toisenlainen. Uusiutuvan energian teknologiayrityksistä puhutaan mielellään, ja niiden toivotaan tuovan uusia työpaikkoja, joita tarvitaan kipeästi muun muassa ICT-alan vaikeuksien takia.
Tuulivoima on keskeisimpiä toimialoja Suomen uusiutuvan energiateknologian yrityskentässä. Tuulivoimaloiden komponentteja ja kokonaisia turbiiineja valmistavat yritykset työllistävät tuhansia suomalaisia. Muissa uusiutuvan energian teknologioissa on nähtävissä vastaava kasvupotentiaali.
Meillä on tehty poliittiset päätökset, joilla tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi saatettiin voimaan vuonna 2010, tuulivoiman osalta viimeisien joukossa koko Euroopassa. Nyt investointien esteenä on massiivinen byrokratia ja yhteiskunnan yleinen valmistautumattomuus uusiutuvan energian käyttöönottoon.
Erityisesti tuulivoiman osalta eri viranomaiset asettavat uusia hidasteita. Ympäristö- ja kaavoitusviranomaiset, tielaitos, ilmailuviranomaiset ja puolustusvoimat ovat esittämässä omia lisävaatimuksiaan, eikä kokonaiskoordinaatio näytä olevan kenenkään hallussa.
Uusiutuvan energian teollisuutemme tilauskanta hiipuu, mistä on jo seurannut yt-neuvotteluja ja yrityssaneerauksia. Tuulivoimainvestoinnit, joita kotimainen tuulivoimateollisuus kipeästi tarvitsisi, etenevät luvattoman hitaasti. Vaarana on, että oma uusiutuvan energian teollisuutemme kuihtuu ja teknologia ostetaan tulevaisuudessa Suomen ulkopuolella toimivilta yrityksiltä.
Suomeen tarvitaan tavoitteellinen tutkimus- ja investointiohjelma, jolla kotimainen uusiutuvan energian teollisuus nostetaan vahvaksi elinkeinoelämämme tukijalaksi. Tämä tarkoittaa panostusta alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä byrokraattisten esteiden nopeaa raivaamista uusiutuvan energian investointien tieltä, toki kansalaisten oikeusturvaa ja kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.
Tutkimuslaitosten ja yliopistojen hyvällä yhteistyöllä ja järkevällä työnjaolla voimme saavuttaa merkittäviä tutkimustuloksia sekä uusia innovaatioita teollisuuden tuotekehityksen tarpeisiin. Varmistamalla kotimarkkinoiden toimivuus ja investoinnit uusiutuvaan energiaan tarjoamme kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuudet nousta maailman huipulle.
Kirjoittaja on tuulivoimateknologian professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.