Sekä kaavoitus että rakentamisen laatu on parantunut Helsingissä paljon. Kaupungin uudet asuinalueet ovat myös miellyttävämpiä kuin aiemmat. Rakentaminen on kuitenkin yhä kallista.
Osa jäykän sääntelyn taloudellisista tappioista voitaisiin välttää joustavuudella.
Nuorten ja ikäihmisten hakeutuessa keskustaan kysyntä on painottunut pienempiin asuntoihin. Jäykällä normilla on rajoitettu pienempien asuntojen tarjontaa myös niille järkevissä paikoissa ja pakotettu rakentamaan suuria asuntoja tonteille, jotka soveltuvat huonosti lapsiperheille. Tämä on nostanut pienten asuntojen hintoja.
Helsingin asuntopolitiikan tavoite on tuottaa asuntoja kaikille. Tähän perustuu Helsingin vaatimus uusien asuntojen vähintään 75 neliön keskikoosta. Se koskee harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jokaista asuintonttia erikseen.
On tärkeää, että Helsinki rakentaa paitsi sinkkuyksiöitä, myös perheasuntoja. Niitä tarvitaan kantakaupungissakin, mutta ei sen jokaisessa korttelissa.
Nykyisestä talo- tai kaavakohtaisesta suunnitelmataloudesta tulee siirtyä joustavaan pinta-alojen sääntelyyn. Tarvitaan muutosta kohti entistä markkinaohjautuvampaa kaavoitusta, jossa huomioidaan ihmisten rationaalinen käytös ja vältetään turhia kustannuksia.
Asuntojen keskikokoa voisi ohjata asuinaluekohtaisesti yleiskaavoituksen yhteydessä. Näin rakennusoikeuden haltijat saisivat käydä alueen sisällä kauppaa siitä, mihin rakennetaan suurempia ja mihin pienempiä asuntoja.
Helsinki säätelee pysäköinnin määrää työpaikkojen suhteen alaspäin ja asuinkortteleiden suhteen ylöspäin.
Muiden keinojen puutteessa työmatka-autoilua suitsitaan rajoittamalla pysäköintipaikkojen määrää. Keino on tepsinyt, eikä niemelle suuntautunut autoliikenne ole kasvanut 1970-luvun alun jälkeen.
Olisi kuitenkin parempi säädellä liikenteen määrää suoraan eikä mutkan kautta. Joskus tulevaisuudessa älykkäät autoilumaksut toivottavasti korvaavat pysäköinnin rajoittamisen.
Asuinkortteleihin kaupunki vaatii rakentamaan pysäköintipaikkoja, jotta kasvavat asukasmäärät eivät tuki kadunvarsipysäköintiä. Vanhojen talojen asukkaat säilyttävät autonsa yleensä kadunvarsilla asukaspysäköintitunnuksen turvin.
Kellariin tai luolaan rakennettava pysäköintipaikka maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Pakolliset pysäköintipaikat nostavat rakennuskustannuksia noin 500 euroa neliöltä. Maksajiksi joutuvat sekä auton omistajat että autottomat.
Yleensä pysäköintipaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, sillä käyttömaksu on alhainen. Kun paikasta on asunnon hinnassa jo maksanut, sen haluaa myös saada.
Pienempi määrä autopaikkoja riittäisi, jos autopaikat ja asunto myydään erikseen.
Moni harkitsisi auton ostamista, jos joutuisi ostamaan pysäköintipaikan 40 000 eurolla tai vuokraamaan sen 200 eurolla kuussa. Yhtä paljon se nytkin maksaa, mutta asunnon ostaja ei saa valita.
Autopaikan hinta tulee erottaa asunnon hinnasta samalla, kun kiinteistöyhtiöille annetaan lupa rakentaa autopaikkoja niin paljon kuin haluavat.
On pelätty, että autopaikat eivät mene aluksi kaupaksi, ja myöhemmin niitä on hankala rakentaa lisää. Kuka siis ottaa riskin rakentaa autopaikkoja tietämättä, menevätkö ne kaupaksi? Tämä ei ole oikea ongelma, sillä tuottaviin investointeihin löytyy kyllä rahoittajia. Tuottamattomaksi arvioituja ei taas kannata toteuttaa.
Helsingin kantakaupungissa asukkailla on oikeus pysäköidä kadunvarsille lunastamalla asukaspysäköintitunnuksen, jonka hinta on nyt 100 euroa vuodessa. Muilta pysäköintimaksu on neljä euroa tunnilta. Hallipaikan hinta on tyypillisesti pari kolme tuhatta euroa vuodessa.
Pysäköintitunnus ei takaa paikkaa, koska niitä on lunastettu enemmän kuin on paikkoja. Kun asukaspysäköintitunnuksen hintaa nostettiin 36 eurosta vuodessa sataan euroon, niiden menekki laski kolmella tuhannella. Kaduilla lojui siis aiemmin jokseenkin käyttämättömiä autoja. Kesäautot tulee varastoida talvisin muualle.
Kaupunkitilan kannalta olisi järkevää siirtää osa kantakaupungin asukaspysäköinnistä maan alle. Kukaan ei kuitenkaan halua tästä maksaa, koska kadunvarsipysäköinti on käytännössä ilmaista. Kaikki toivovat, että muut tekisivät tilaa kadunvarsilla ostamalla maanalaisen paikan.
Esitämme, että asukaspysäköintitunnuksen hintaa korotetaan ja korotuksesta saadut rahat käytetään pysäköintiluolien rakentamiseen.
Rakennusten ulkoasua koskevat tiukat määräykset ovat parantaneet kaupunkikuvaa. Rakentajat kuitenkin valittavat, että monet asemakaavan määräykset tulevat kohtuuttoman kalliiksi. Paremman saisi halvemmalla, jos saisi suunnitella itse. Monissa muissa maissa kaavat ovat väljiä, mutta rakennuslupaa myönnettäessä katsotaan, että lopputulos on kelvollinen. Meillä rakennuslupa on myönnettävä, jos hakemus on kaavan mukainen. Lakia pitää muuttaa.
Kirjoittajat ovat helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja, eduskuntavaaliehdokkaita ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä.
Osmo Soininvaara , Lasse Männistö , asuminen , asunnot , pääkaupunkiseutu , parkkipaikat , eduskuntavaalit 2011
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Miksi Soininvaara on mukana tällaisessa? Olen kuvitellut, että vihreä poliitikko haluaa vähentää autoilua, ei lisätä sitä Helsingissä. Olisin odottanut ehdotuksia joukkoliikenteen parantamiseksi.
Kokoomuslaiselle tällainen autosopuilu kyllä sopii, ei vihreälle.
Kaiken lisäksi parkkihallien rakentamisesta tulee lisäksi suurta ympäristöhaittaa.
Hyvää ehdotuksissa on sinkkuasuntojen lisääminen, kannatan!
Saadaan aikuiset miehet pois jaloista.
Ongelmana on kaavoitus mutta ei kuvatulla tavalla. Jos rakennusyhtiöt saisivat päättää ei rakennettaisi mitään muuta kuin 25m^2 yksiöitä koska niistä saa parhaan katteen. Ongelmana on sensijaan kaavoituksen pihtaaminen, pientalotontteja kaavoitetaan jatkuvasti alle kymmenysosa siitä mitä halukkaita rakentajia on. Lisäksi kaavoittettua rakentamatonta maata verotetaan hyvin löysästi kiitos saunanlauteilla ja maratonretkillä sovittujen käytäntöjen. Espoon kaupunki taannoin torppasi rakentamattoman tontin veron minimaalisen korotuksen - Gryndereiden katteisiin ei saa koskea vaikka kaupungin tulot olisivat
miten kuralla.
Joitakin mielenkiintoisia kokeiluja on tehty aivan äskettäin, on lähdetty rakentamaan brittiläistyylisiä pientaloja yms. Samaten keskustan rakentamisen pitäminen matalana (ja äärimmäisen kalliina) on pidetty yllä taikauskolla että yli 6-kerroksiset talot ovat turmioksi.
Yksi hyvä ratkaisu kaavoitukseen olisi katsoa miten saksassa asia tehdään - Kaavoituksen jälkeen maanomistajalle menee lasku kunnallistekniikasta.. Horsmankasvattamishalut kaikkoavat kummasti kun ropsahtaa viemäröinnistä ja vesiputkista lihava lasku. Maanomistajaa patistetaan lempeästi laittamaan perintömaat kaupaksi ilman että jäädään odottamaan maan ”arvon kohoamista” joka päättyy usein vasta siinä vaiheessa kun perikunta kippaa multaa arvonnostajan arkulle.
Kadunvarsitilaongelman voisi ratkaista vaikkapa lentoyhtiöiltä liisatulla hinnoitteluohjelmistolla. Aina löytyy tilaa, silloin kun sitä oikeasti tarvitsee. Hyvällä tuurilla kaupungin budjettialijäämäkin pienenisi.
Järkevintä olisi lopettää väestön sullominen kehä kolmosen sisäpuolelle. Tilaa meillä on rajattomasti. Pienen piirin taloudellisten etujen ja ideologisen sinisilmäisyyden ansiosta asuntojen hinnat on saatu pilviin ja liikenneyhteydet täysin toimimattomaan tilaan. Hevosille suunniteltua Helsinkiä on mahdoton saada toimimaan nykyaikana. Miljardien upottaminen kallioon louhittuihin kulkuväyliin ja parkkipaikkoihin on samanlaista mielettömyyttä, kuin peräkylien keinotekoinen ylläpitäminen.
Ei Suomessa väestösiirtoja tehdä. Luulisi siitä SK:nkin kirjoittavan jos tehtäisiin. Ihan vapaaehtoisesti pääkaupunkiseudulle mennään. Jos nyt kuitenkin haluaa asua suomen ruuhkaisimmalla niemellä ja vielä säilyttää omaa peltilehmää tuvan oven edessä, niin kai siitä voisi kuitenkin maksaa käyvän hinnan? Nykysysteemissä parkkipaikanlöytymisongelmat vaivaavat vähiten juuri niitä jotka säilyttävät autoaan ruuhka-alueella viikkoja kerrallaan.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittajat ovat helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja, eduskuntavaaliehdokkaita ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
jutta kirjoitti:
Komeimmat talot kaupungeissaon tehty aikana jolloin oli vain rakennusjärjestys jossa saattoi olla pykäliä vain n. 10 kpl eli pelkistetysti tyyliin; rakennus saa olla enintää 6 kerroksinen ja tontista pitää jättää rakentamatta neljäosa paitsi kulmatonttista kolmasosa. Vastaavanlaiset määäräykset riittäisivät.