Blogit

Toimittaja Salla Vuorikosken viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin.

Sääntö-Suomi on tyhmien virkamiesten salajuoni – vai onko?

Blogit Vuorikoski 21.7.2017 14:52
Salla Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Yrittäjä Jutta Gustafsbergin ja hänen kumppaninsa Juha Rouvisen luontomatkailuhankkeen kaatuminen on nostanut jälleen huudon siitä, että täällä ei mitään saa yrittää. Virkaintoiset virkamiehet yrittävät kampittaa.

Iltalehdessä kysyttiin tapauksen yhteydessä ”itkeäkö vai nauraa?”. Yksi vaihtoehto olisi selvittää, mistä tapauksessa pohjimmiltaan on kyse. Käsittelin asiaa jutussani jo eilen.  

 

Otetaan rautalanka avuksi. Suomessa on sovittu, että maankäyttöä ohjataan kaavoituksella. Maapläntin omistaja ei siis saa tehdä omalla tontillaan mitä tykkää. 

Maakuntakaava ja yleiskaava ohjaavat yleisellä tasolla, asemakaava tarkemmin. Kaavoista päättävät kansalaisten valitsemat poliitikot. 

Gustafsbergin havitteleman matkailukohteen tontti sijaitsee järvialueella, jossa ranta-asemakaava on tarkoituksella laadittu sellaiseksi, että rakentamismahdollisuudet ovat niukat.

Ely-keskuksen valitusasiakirjassa kerrotaan, että pieneen järveen kohdistuvaa rasitusta on kaavoituksessa nimenomaisesti haluttu vähentää ja rakennusoikeutta on siirretty läheiselle Vankavedelle. 

 

Kaava ei välttämättä estä rakentamista. Ensisijainen etenemistapa on hakea muutosta kaavaan. Sitten virkamiehet valmistelevat ja poliitikot päättävät, voidaanko kaavaa muuttaa. Tässä prosessissa tarkastellaan muutoksen vaikutuksia ympäristöön. 

Tässä oikeastaan on Gustafsbergin luksushankkeen kiistan ydin. Yrittäjät olisivat halunneet tuoda turistit ihailemaan karua luontoa, mutta ely-keskus katsoi, että turistimatkailun vaikutukset tuohon samaiseen karuun luontoon pitäisi selvittää kunnolla ennen kuin lapio lyödään maahan. 

 

Yrittäjät ovat ottaneet alun perinkin riskin lähtiessään suunnittelemaan matkailukohteen rakentamista tontille, jonne se ei kaavan mukaan sovi.

He eivät hakeneet kaavan muuttamista, vaan pyrkivät nopeampaa reittiä eli hakemalla kunnalta poikkeuslupaa. Sen avulla rakentaminen oli mahdollista saada käyntiin nopeammin.

Ylöjärven kaupunki ehti jo tämän luvan myöntää, mutta ely-keskus katsoi kaupungin päätöksen lainvastaiseksi, sillä rakentamisen määrä poikkesi liian paljon kaavassa sovitusta. 

Nyt yrittäjät panivat hankkeen jäihin, koska juristi oli kertonut elyn todennäköisesti voittavan jutun oikeudessa. 

Tuon neuvon voisi lukea myös niin, että ely on asiassa todennäköisesti oikeassa ja Ylöjärven kaupungin päätös oli väärä, mutta se pilaisi tietysti hyvän kertomuksen sääntö-Suomen mielivallasta. 

Kärjistetysti voi kysyä: mitä merkitystä kaavoilla on, jos ne voi ohittaa lainvastaisilla poikkeusluvilla?

 

Kun eilen keskustelin Gustafsbergin ja Rouvisen kanssa puhelimessa, puhetulva oli valtava. Tuli selväksi, että he suhtautuvat asiaansa intohimoisesti. Eikä idea pöllömmältä kuulostakaan: varakkaat turistit tuodaan luonnon äärelle hiljentymään, ilman älylaitteiden jatkuvaa pimputusta.

Yrittäjien tehtävä on tietenkin markkinoida hankkeitaan. Virkamiesten ja konsulttien tehtävä on puolestaan antaa yrittäjille realistiset tiedot siitä, mitä hankkeiden toteuttaminen vaatii. 

Yrittäjien mukaan he eivät tienneet, että ely-keskus voi valittaa, vaikka ulkopuolista asiantuntemusta oli käytetty hankkeessa runsaasti. 

Yksi pöyristymisen aihe tapausta koskevassa uutisoinnissa oli väite siitä, että ely-keskus olisi antanut hankkeelle jo yritystukea ja nyt kampittaa toiselta puolelta valituksellaan. Ely vahvisti kuitenkin Suomen Kuvalehdelle eilen kahteen kertaan, että rahoituspäätöstä asiassa ei ollut tehty. 

 

Tapauksessa on siis monelle opittavaa. Varhaisessa vaiheessa kannattaa selvittää, mitä tontille voi rakentaa ja millaisia haasteita on edessä, jos haluaa rakentaa kaavan vastaisesti. Yksi tapa on lähestyä idean kanssa kuntaa ja pohtia yhdessä, mikä tontti olisi paras paikka kohteelle. 

Kuten ely-keskuksen johtaja totesi haastattelussamme eilen, virkamiesten pitäisi keskustella enemmän keskenään siitä, miten eri hankkeet voivat edetä. Jos kaava-asioiden halutaan etenevän ripeämmin, silloin on lisättävä koneistoon resursseja tai tehostettava toimintaa muilla tavoin. 

Ely-keskuksen roimiminen asiassa on yksisilmäistä. Virkamiehet toteuttavat yhtä heille määrättyä tehtävää eli valvovat kuntien tekemien päätösten lainmukaisuutta. 

Sipilän hallitus tosin rajasi tätä tehtävää vastikään. Jatkossa ely voi valittaa vain, mikäli asia on maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. On epäselvää, olisiko Gustafsbergin tapaus ollut sellainen. 

Tapaus tarjoaa oppia myös sääntö-Suomesta pelihousunsa repineille: yksi tarina on usein vain osa totuutta.