Jutta Gustafsberg ja kaatunut luksushanke: Tästä oli kyse – Ely kiistää rahoitusväitteen

Yrittäjät halusivat tarjota luksuskokemuksen luonnon keskellä. Elyn mukaan hanke olisi voinut vaarantaa alueen luontoarvot.

ely-keskus
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yrittäjä Jutta Gustafsbergin hyvinvointikeskushankkeen kaatuminen viranomaisvalitukseen on herättänyt närkästystä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.

Kyse on Ylöjärven kaupungin maaliskuussa myöntämästä poikkeamisluvasta matkailukohteelle, jota Gustafsberg ja hänen liikekumppaninsa Juha Rouvinen ovat suunnitelleet Kurussa sijaitsevan järven rannalle. 

Gustafsbergin mukaan rakennustyöt olisivat nyt käynnissä, jos Pirkanmaan ely-keskus ei olisi valittanut poikkeusluvasta hallinto-oikeuteen. Valituksen jälkeen yrittäjät vetäytyivät hankkeesta. 

Gustafsberg kertoo hankkeen verkkosivuilla, että ely-keskus oli perustellut valitusta tasapuolisuudella saman alueen maanomistajien kesken.

Valitusasiakirjasta selviää kuitenkin, että asia ja ely-keskuksen perustelut ovat hieman moninaisemmat kuin mitä julkisuudessa on kerrottu. 

 

Jutta Marketing Oy haki Ylöjärven kaupungilta poikkeuslupaa matkailualueelle, joka olisi rakennettu Iso Majajärven alueelle.

Kyseessä on pieni, pitkulainen järvi, jonka pinta-ala on vain noin 10 hehtaaria. Järven rannalla ei ole asutusta, vain yksi vanha tukkikämppä, jonka yrittäjät kertoivat aikovansa säilyttää. 

Kaupunki myönsi maaliskuussa 2017 yrittäjille poikkeusluvan. Sen mukaan alueelle saisi rakentaa 800 kerrosneliömetriä matkailupalvelujen osalta ja 245 kerrosneliömetriä loma-asunnon osalta.

Yhteensä kaupunki myönsi yrittäjille rakennusoikeutta yli 1 000 neliötä eli tuplasti kaavassa sallitun määrän. 

Elyn kanta on sinänsä simppeli: näin huomattava rakennusoikeuden ylitys pitäisi hoitaa normaalilla tavalla kaavoituksen, ei poikkeusluvan kautta. Kaavaa laadittaessa rakentamisen vaikutukset arvioidaan laajemmin.

Yrittäjille tämä on tietenkin epämieluisampi tie, sillä se pitkittää prosessia.

Kuvakaappaus Kuru.fin sivuilta.
Kuvakaappaus Kuru.fin sivuilta.

 

Ely vetoaa päätöksessään sekä järven pieneen kokoon että hankkeen sijoittumiseen maakuntakaavassa osoitetulle arvokkaalle Kylmävuoren-Engelsmanninvuoren kallioalueelle.

Elyn mukaan alueen ranta-asemakaavaa laadittaessa on aikanaan päädytty nimenomaisesti ratkaisuun, jossa merkittävä osa järven rakennusoikeudesta on siirretty läheiselle isolle järvelle, Vankavedelle.

“Päätöksen mukaan Iso Majajärvelle on ominaista karu ja jylhä luonto, jossa ihmistoiminta ei näy”, valituksessa kirjoitetaan. 

Lisäksi ely kirjoittaa, että rakentamisen vaikutukset maisemaan ja ympäristöön on selvitetty ja arvioitu puutteellisesti.

 

Gustafsberg vakuuttaa, että kaikki on tutkittu tarkkaan ja luonnonmukainen rakentaminen on heille erityisen tärkeää. 

“Jos sinne on vanha puu kaatunut, jos se ei ole ihan keskellä kävelypolkua, se saa jäädä sinne.”

“Se pitää jäädä sinne”, Rouvinen täydentää.  

Kohteessa olisi voinut majoittua kolmisenkymmentä matkailijaa samanaikaisesti.

Yrittäjät olisivat siis halunneet tarjota asiakkailleen luksuskokemuksen aidon, lähes koskemattoman luonnon äärellä. Toisaalta viranomaiset katsovat, että hanke voisi nimenomaan vaarantaa nuo luontoarvot. 

 

Hankkeen yrittäjät kertovat, että ely-keskuksen valitus tuli heille täytenä yllätyksenä. 

“Me emme osanneet itse sitä lähteä selvittämään, eikä meille kukaan tällaista vaihtoehtoa tuonut esiin”, Gustafsberg sanoo. 

Gustafsberg ja Rouvinen hämmästelivät Iltalehdessä 20. heinäkuuta sitä, että luvasta valittanut ely-keskus oli itse jo antanut rahoitusta hankkeelle. Ely-keskuksesta kuitenkin kerrotaan, että tämä ei pidä paikkansa. 

“Kuru Resort on jättänyt maaseudun yritystukihakemuksen Pirkanmaan ely-keskukseen. Hakemuksen käsittely on kesken, eikä rahoituspäätöstä ole annettu”, kertoo valvontapäällikkö Juha Levomäki maaseutuyksiköstä. 

Gustafsbergille ja Rouviselle tieto tuntuu tulevan yllätyksenä. 

“Ai jaa? Kyllä se myönnetty meille”, Gustafsberg vakuuttaa. 

Valvontapäällikkö Levomäki vahvistaa kuitenkin uudelleen kysyttäessä, että rahoituspäätöstä ei ole tehty. 

 

Yrittäjät ovat harmitelleet sitä, että valitusoikeutta koskeva lakimuutos tuli voimaan liian myöhään eli toukokuun 2017 alussa. He katsovat, että uuden lain aikana ely ei olisi voinut valittaa kaupungin päätöksestä. 

Ely-keskuksen johtajan Olli Madekiven mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkansa. Ely-keskuksella on jatkossakin oikeus valittaa, jos kyseessä on merkittävä valtakunnallinen tai maakunnallinen asia.

“Mitä ne ovat, tuohon kenelläkään tuskin on tässä vaiheessa yksiselitteistä vastausta. Se tulee selviämään oikeuskäytännön myötä, mihin raja vedetään”, Madekivi kertoo. 

Ely: ”Tämä sattuu olemaan meidän tehtävä.”

Miksi ely-keskus puuttuu kuntien toimiin? Ettekö te luota, että siellä tehdään järkeviä päätöksiä? 

“Tämä sattuu olemaan meidän tehtävä. Seuraamme kuntien toimintaa ja tarvittaessa puutumme siihen. Yleisellä tasolla voin todeta, että kuntien oma asiantuntemus vaihtelee aika tavalla muun muassa kunnan koosta riippuen ja sen takia tällaista viranomaista tarvitaan”, Madekivi toteaa. 

Hänen mukaansa viranomaisten olisi kuitenkin hyvä keskustella keskenään hyvissä ajoin siitä, mikä olisi hankkeissa hyvä etenemistapa. 

Gustafsberg ja Rouvinen kertovat ottavansa aikalisän ja pohtivansa alueen käyttöä jatkossa. Yksi vaihtoehto on jättää metsää suojelukohteeksi. 

“Ei me periksi anneta”, Rouvinen sanoo.