Kokoomuksen vaalivalvojaisissa havaintoja persuhaaveilusta – voisiko linjat sovittaa yhteiseen hallitukseen?
Perussuomalaisten talouspoliittinen linja kuulostaa monen kokoomuslaisen korviin melkeinpä liian ihanalta päiväunelta.
Tunnelma kokoomuksen vaalivalvojaisissa helsinkiläisessä yökerhossa oli eilen illalla huolestuneen helpottunut. Yhden paikan lisäys on vaalivoitto, mutta parempaankin eli pääministeripuolueen asemaan olisi ollut aineksia.
Kameralle annettava vakiovastaus hallituspohjakysymykseen kuului tässäkin tilaisuudessa suurin piirtein niin, että ”katsotaan tulokset ensin ja otetaan rauhallisesti”. Todellisuudessa spekulaatiot olivat vauhdissa. Punaviherosaston pitäisi tehdä täyskäännös talouspolitiikassa, jotta niiden kanssa lähdettäisiin yhteiseen hallitukseen, jotkut uhosivat.
Osa puhui perussuomalaisista. Että jos sittenkin porvarihallitukselle jatkoa? Jussi Halla-ahon kanssa ei voisi lähteä kimppaan heti, mutta kovan väännön ja epäonnistuneiden hallituksenmuodostusyritysten jälkeen sen kyllä pystyisi myymään kannattajille. Näin pohti kokenut kokoomusveteraani.
Perussuomalaisten talouspoliittinen linja kuulostaa monen kokoomuslaisen korviin melkeinpä liian ihanalta päiväunelta. Perussuomalaisten vaaliohjelma kiteyttää asian näin:
”Yhteiskuntamme velaksi eläminen on lopetettava.”
”Menoja on merkittävästi leikattava, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan.”
”Valtion tehtävä on järjestää kansalaisilleen sellaiset puitteet, joissa omalla työnteolla pärjää, ahkeruudesta palkitaan ja vaurastuminen sallitaan.”
Kokoomuksen ohjelmassa suunnitellaan uudistuksia verotukseen, sosiaaliturvaan ja työelämään, jotta työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin. Samalla todetaan, että leikkauksiin ollaan valmiita, jos muut toimenpiteet eivät riitä.
Maahanmuuttopolitiikassa tekee tiukempaa. Perussuomalaisten kova rajat kiinni -linja puistattaa huolella osaa kokoomuslaisista.
(Vaan ei kaikkia. Seura-lehti uutisoi vaalikoneiden pohjalta, että kokoomuksesta löytyi iso joukko ehdokkaita, joiden arvomaailma oli yhteensopiva Halla-ahon kanssa.)
Maahanmuuttopolitiikalla on tiivis yhtymäkohta kokoomukselle tärkeään työllisyyspolitiikkaan. Syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee, mihin yksi kokoomuksen vastauksista on työvoiman saaminen ulkomailta. Perussuomalaiset ei usko, että maahanmuutosta on apua. Puolue kaipaa ”osaavaa kotimaista työvoimaa”. Perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta, kokoomus kannattaa.
Halla-aho on väläytellyt vaihtoehtona Japanin tietä. Karkeasti ottaen ajatus on, että annetaan väestön vanhentua, otetaan apua robotisaatiosta ynnä muusta ja jos resurssit eivät sittenkään riitä, leikataan menoja. Varapuheenjohtaja Huhtasaaren suunnitelmien mukaan ”väestöpyramidi korjaa itse itseään ajan kanssa”.
Näistä lähtökohdista voi olla hankalaa löytää yhteisymmärrystä. Lisäkierteen persuhaaveisiin tuo kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon toistuvat kommentit, joiden mukaan yhteistyö Halla-ahon perussuomalaisten kanssa ei sovi hänelle. Samalla linjalla on paljon aktiiveja ja äänestäjiä, jotka voisivat heittää hyvästit kokoomukselle, mikäli puolue lähtisi Halla-ahon matkaan. Kuvio olisi kokoomuksen kannalta riskialtis.
Vaikka puolueet löytäisivät toisensa, koko rakennelma voisi romahtaa niistä riippumattomaan syyhyyn. Porvarihallituksen jatko vaatisi keskustan mukaantuloa. Kokoomuksen persuhaaveilijat pelkäävät, että surkeaakin surkeamman vaalituloksen tehnyt keskusta tajuaa olla lähtemättä hallitukseen.
Tutustu juuri valittuihin kansanedustajiin – esittelemme jokaisen eduskuntaan päässeen