Kun ehdoton kynnyskysymys muuttuu käytännölliseksi takinkäännöksi

Kesällä 2017 kokoomus tyrmäsi yhteistyön Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Nyt ovea raotetaan.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Iltalehti uutisoi 19. tammikuuta kyselystään, jonka mukaan peräti 60 prosenttia kokoomuksen puolue-eliitistä pitää mahdollisena hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Kyselyyn vastasi kansanedustajia sekä puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja piirihallitusten jäseniä.

”Sekä perussuomalaisten arvopohja että käytännön politiikka ovat varsin lähellä kokoomusta, jos vertaa useimpiin muihin eduskuntapuolueisiin”, kansanedustaja Wille Rydman (kok) arvioi tulosta.

Otetaan nopea leikkaus kesään 2017. Tuolloin joukko ministereitä ja kansanedustajia irtautui perussuomalaisista ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Siitä tuli myöhemmin siniset.

Poliittisen historian ikimuistoisimpiin kuuluvassa tempussa hallitus jatkoi, vaikka yksi kumppani vaihtui lennosta.

Miksi Jussi Halla-Ahon johtoon siirtynyt perussuomalaiset ei kelvannut enää hallitukseen?

Kyse oli ennen kaikkea arvoista. Niitä käytiin läpi pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tiedotustilaisuudessa 12. kesäkuuta 2017.

”Luovuttamattomat ihmisoikeudet ovat länsimaisen oikeusvaltion perusta. Se puolue, jota Timo Soini rakensi 20 vuotta muuttui kahdessa vuorokaudessa”, Orpo sanoi.

Orpo vakuutti, että kyse ei ollut mistään ”poliittisesta korrektiudesta tai liturgiasta”.

”Nämä samat asiat on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen, samat asiat löytyvät perustuslaista ja meidän yhteinen hallitusohjelmamme on rakennettu näiden kestävien periaatteiden varaan.”

Orpo sanoi Halla-ahon korostavan maahanmuuttopolitiikkaa tavalla, jota kokoomuslaisten on ”ehkä vaikea hyväksyä tai ymmärtää”. Myös Halla-ahon mahdolliset ministeriehdokkaat ja työskentely europarlamentista käsin hiersivät.

Sanoma oli selvä: yhteistyötä perussuomalaisten kanssa ei voinut jatkaa. Se on kynnyskysymys, Orpo linjasi poikkeuksellisessa puheessaan.

 

Orpo vakuuttaa nyt, että hän on perussuomalaisista edelleen samaa mieltä. Niin hän totesi 19. tammikuuta kokoomuksen puolueristeilyllä.

On hyvä muistaa, että Orpo ei puhunut puolentoista vuoden takaisessa arvospektaakkelissaan vain omasta puolestaan. Päätös ja perustelut Halla-ahon perussuomalaisten torjumiselle linjattiin kokoomuksen johtoporukalla ja siunattiin eduskuntaryhmässä.

Eivät kaikki kokoomusvaikuttajat tietenkään perussuomalaisista tykkää. Nuorisojärjestön puheenjohtaja Henrik Vuornos irtisanoutui nopeasti Rydmanin puheista.

Hän kuvaili perussuomalaisia nurkkapatrioottiseksi, avoimen rasistiseksi, sivistymättömäksi, vapaakaupan vastaiseksi ja suvaitsemattomaksi puolueeksi.

Mutta 60 prosenttia puolue-eliitistä on paljon.

Orpo arvelee, että perussuomalaisiin nyt suopeasti suhtautuva joukko ajattelee käytännöllisesti: pitää olla valmis erilaisiin yhteistyökuvioihin.

Siirtymä ehdottomista arvokysymyksistä käytännöllisiin kuvioihin näyttää tapahtuvan vauhdikkaasti.

Tosin jo kesällä 2017 epäiltiin, että todellinen syy sinisten tempun tukemiseen oli Sipilän hallituksen halu jatkaa kuin ennenkin. Noudattihan hallituksen maahanmuuttopolitiikka jo pitkälti Halla-ahon linjaa.

Siniset olivat valmiita hallituksen takuumiehiksi ilman kummempia asiavaatimuksia. Prosenttipuolueen viiden ministerin pestien jatkuminen oli sopiva vastine kokoomuksen ja keskustan tärkeiden hankkeiden tukemisesta.

Koskettavia puheita ehdottomista periaatteista ei ole kuultu myöskään nyt, kun siniset on ehdottanut, että törkeitä seksuaalirikoksia tehneet ulkomaalaiset voitaisiin karkottaa myös kidutuksen ja kuolemantuomion vaaraan. Hallitus on luvannut selvitellä asiaa, vaikka muutos näyttäisi vaativan irtautumista kansainvälisistä sopimuksista.

Kokoomuksen oikeusministeri Antti Häkkänen on kuitannut sinisten puheet ”mopon keulimiseksi”.

 

Arvoasiat ovat tuottaneet päänvaivaa hallitukselle aiemminkin.

Tuoreessa muistissa on Timo Soinin aborttiveivaus, jonka seurauksena joukko hallituspuolueiden kansanedustajia joutui nielemään periaatteensa ja huolehtimaan siitä, että sininen ulkoministeri sai jatkaa pestissään.

Millaisen uhan arvotempoilu tuo kokoomuksen vaalimenestykselle?

Iltalehden marraskuussa 2018 julkaiseman kyselyn perusteella riskiryhmä voisi olla kokoomuksen kannattajista erityisesti se viidennes, joka on valmis harkitsemaan vihreiden äänestämistä. Vihreät on voimakkaimmin kritisoinut perussuomalaisten linjauksia.

Toisaalta kokoomus osaa kampanjoida ja kuten katkerat kilpakumppanit usein huomauttavat, puolue hallitsee myös monilla rattailla ajamisen taidon.

Hankalin tilanne voi koittaa vaalien jälkeen. Jos kokoomus voittaa vaalit, Orposta tulee hallitustunnustelija.

Keskustan ja kokoomuksen julkilausutuissa haaveissa on porvarihallituksen jatko. Vaikka perussuomalaiset ei tällä hetkellä näytä isojen puolueiden suosikkivaihtoehdolta hallituskumppaniksi, sekin päivä voi koittaa, kun käytännölliset kokoomuslaiset haluaisivat tunnustelijan kolkuttavan Halla-ahon ovea.