Eikö ketään saa enää tavata? Politiikan hiekkalaatikolle pitää saada reilut säännöt – eikä se miellytä kaikkia
Suomalainen politiikka on pienen piirin hiekkalaatikko.
Kappas. Bongaan kiinnostavan nimen eduskunnan vieraslistalta. Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi näyttäisi käyneen eduskunnassa Fennovoiman viestintäjohtajan kanssa.
Kämpillä on oma viestintä- ja markkinointitöitä tekevä yritys. Pähkäilen, että hän on varmaan ollut ydinvoimalobbarin konsulttina liikkeellä. Millaisia ydinvoimanäkemyksiä Haavisto on viime aikoina esittänyt, pohdin kollegalleni. Asia alkaa kiinnostaa uutismielessä, joten otan yhteyttä Kämppiin.
”Olet ilmeisesti käynyt samaan aikaan Maira Kettusen kanssa tapaamassa Mika Lintilää 12. lokakuuta 2016. Teetkö töitä Fennovoimalle vai onko kyse jostain muusta asiayhteydestä?”
Saan napakan vastauksen: ”No en varmasti ole käynyt!”
Nopeasti selviää, että Suomessa on toinen samanniminen, niinikään markkinointiviestinnän töitä tekevä henkilö. Ilmeisesti hänet on merkitty vieraslistaan Kettusen seuralaiseksi. Vihreän ehdokkaan kampanjapäällikkö ei tee lobbaustyötä ydinvoimayhtiölle. Naiset on kuulemma sekoitettu aiemminkin. Se siitä uutisesta.