Blogit

Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.

Tänään on paremmin kuin huomenna – seuraavan kriisin iskiessä Eurooppa on pulassa

Blogit Vallan mahotonta! 16.10.2017 10:32
Antti Ronkainen
Antti Ronkainen - avatar
Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Itävallan pääministeriksi on nousemassa 31-vuotias Sebastian Kurz. Kurz on uudistanut Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) kampanjoimalla islamin ja maahanmuuton vastaisilla teemoilla.

Luonteva hallituskumppani on äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ), joka otti niin ikään vaalivoiton. Tällöin ministeriksi tulisi myös vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache, joka on nuorempana kuulunut uusnatseihin.

Itävallan vaalit summaavat Euroopan tämänvuotisten vaalien yleisen trendin. Vanhat hallituskoalitiot menevät vaihtoon. 

Äärioikeisto muodostaa uhan vanhoille valtapuolueille. Ranska on ollut juhlittu poikkeus, joka on perustunut kaksivaiheiseen vaalitapaan: Ranskan äärioikeistolainen Front National sai 13 prosentin kannatuksella 8 paikkaa parlamentista, kun Saksan Alternative für Deutschland sai samalla kannatuksella 94 paikkaa. 

Vanhat valtapuolueet ovat taistelleet äärioikeiston nousua vastaan joko olemalla harmaampia kuin tapetti tai omaksumalla äärioikeiston vaaliteemoja. Seurauksena on poliittisen keskustan siirtyminen oikealle, mikä lyö tulpan Euroopan yhdentymiselle. 

 

Toinen tulppa tulee Itä-Euroopasta. Ensi torstaina on Tšekin parlamenttivaalit.

Vaalit on voittamassa Andrej Babiš, joka on arvostellut Angela Merkelin tapaa hoitaa pakolaiskriisiä. Lisäksi Babišin mukaan Tšekki ei halua luovuttaa suvereniteettiaan liittymällä yhteisvaluutta euroon.

Babišin todennäköisiä liittolaisia olisivatkin Puolan Jaroslaw Kaczynski ja Unkarin Viktor Orban. Kun EU-maat sopivat turvapaikanhakijoiden siirroista EU:n ulkorajoilta syksyllä 2015, Tšekki, Puola ja Unkari kieltäytyivät. Babiš toimi tuolloin Tshekin valtiovarainministerinä.

 

Molemmat kehityskulut murentavat Euroopan poliittista yhtenäisyyttä.

Äärioikeiston nousun seurauksena rahaliitossa keskitytään vahvojen maiden vallan kasvattamiseen ja kriisimaiden kurittamiseen tulevissa kriiseissä. Tämä on Hollannin uuden hallituksen, Sipilän hallituksen ja todennäköisesti Merkelin tulevan hallituksen linja. Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutuu luopumaan kunnianhimoisista reformeistaan. 

Samaan aikaan Itä-Eurooppa muodostaa äänekkään opposition Merkelin ja Macronin liberaalille eurooppalaisuudelle. Tilanne on vaikea ratkaista, sillä länsi tarvitsee idän halpaa työvoimaa samalla kun Itä-Euroopan johtajat tarvitsevat lännen investointeja.

Poliittisen yhtenäisyyden rakoillessa Eurooppa hukkaa etsikkoaikansa uudistumiselle. Euroopan keskuspankki tekee voitavansa rahaliiton pystyssä pitämiseksi, mutta sen toimet ovat rajallisia. Pakolaiskriisin ja Brexitin seurauksena Macrokkeli keskittynee jonkinlaisen turvallisuusliiton pystyttämiseen, joka jäänee yhtä toimimattomaksi kuin rahaliitto.

Ainoa lohtu on, että tänään on paremmin kuin huomenna. Seuraavan talouskriisin tai humanitaarisen kriisin iskiessä Eurooppa on pulassa.