Tänään on paremmin kuin huomenna - seuraavan kriisin iskiessä Eurooppa on pulassa

Itävaltaan ja Tšekkiin on tulossa konservatiiviset populistihallitukset, jotka murentavat Euroopan poliittista yhtenäisyyttä.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Itävallan pääministeriksi on nousemassa 31-vuotias Sebastian Kurz. Kurz on uudistanut Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) kampanjoimalla islamin ja maahanmuuton vastaisilla teemoilla.

Luonteva hallituskumppani on äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ), joka otti niin ikään vaalivoiton. Tällöin ministeriksi tulisi myös vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache, joka on nuorempana kuulunut uusnatseihin.

Itävallan vaalit summaavat Euroopan tämänvuotisten vaalien yleisen trendin. Vanhat hallituskoalitiot menevät vaihtoon. 

Äärioikeisto muodostaa uhan vanhoille valtapuolueille. Ranska on ollut juhlittu poikkeus, joka on perustunut kaksivaiheiseen vaalitapaan: Ranskan äärioikeistolainen Front National sai 13 prosentin kannatuksella 8 paikkaa parlamentista, kun Saksan Alternative für Deutschland sai samalla kannatuksella 94 paikkaa. 

Vanhat valtapuolueet ovat taistelleet äärioikeiston nousua vastaan joko olemalla harmaampia kuin tapetti tai omaksumalla äärioikeiston vaaliteemoja. Seurauksena on poliittisen keskustan siirtyminen oikealle, mikä lyö tulpan Euroopan yhdentymiselle.