Poliittisten identiteettien hauraus
Juha Sipilän kommentti vihervasemmiston jälkien korjaamisesta on onnistunutta trollausta.
Juha Sipilä kertoi joutuneensa korjaamaan viimeiset vuodet vihervasemmiston jälkiä.
Tästä vihervasemmistolaisiksi itsensä kokeneet suivaantuivat sanomalla, etteivät ole olleet siinä määrin vallassa, että olisivat ehtineet sotkea yhtä paljon kuin Keskusta ja Kokoomus, jotka ovat olleet pääministeripuolueita Paavo Lipposen jälkeen.
Lisäksi ärsytti, että vihervasemmisto ei ole poliittisesti neutraali termi.
Voimakas vastareaktio kertoo identiteettipolitiikan hauraudesta.
Identiteettipolitiikka on tärkeä osa nykypolitiikkaa ja se nostaa esiin jatkuvasti tärkeitä epäkohtia yhteiskunnassa. Identiteettipolitiikan avulla voidaan ylittää nopeasti paikka ja luoda globaaleja ja toimintakykyisiä poliittisia yhteenliittymiä.
Identiteettipolitiikan voima on henkilökohtaisuus. Siinä korostuu, kuka minä olen, mistä tulen ja minne menen. Henkilökohtaisuudesta johtuen identiteettipolitiikka on erityisen altis poliittisille hyökkäyksille ja provosoimiselle – trollaukselle.
Trollauksen onnistuminen ei riipu väitteen totuudellisuudesta vaan siitä, minkälainen vastareaktio poliittisesta vastustajasta saadaan irti.
Sipilä ei sinänsä sanonut mitään erikoista. Hän uusinti vanhan jakolinjan, jonka mukaan opposition kriitikot ovat vastuuttomia ideologeja jakaessaan sosiaalietuuksia. Itsensä hän esitti realistisena vastuunkantajana.
Mauno Koiviston mukaan ei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Tämä viisaus voitaisiin kääntää nykykielellä muotoon, “älä provosoidu, kun trollataan”.
Vastareaktiosta päätellen Sipilän trollaus osui ja upposi.
Trollaus on instrumentti, jonka tarkoitus on argumenttien sijaan luoda kaaosta. Parhaassa tapauksessa trolli saa poliittiset vastustajat riitelemään keskenään käytetyistä käsitteistä, totuuksista, faktoista jne.
Tapelkaa niin saate tupakkia!
Valitettavan usein faktat siirtyvät sivuun ja oma totuus, identiteetti ja maailmankuva nousee keskustelun keskiöön. Identiteettipolitiikka yhdistettynä trollaamiseen kannustaa kaivamaan faktoja tarkoitushakuisesti oman identiteetin tueksi tai muiden maailmankuvan pilkkaamiseksi. Pahimmillaan keskustelu muuttuu ankeuttamiseksi, tahalliseksi väärinymmärrykseksi ja jatkuvaksi nahisteluksi kaikesta maan ja taivaan välillä.
Davis Williams on kärjistänyt sosiaalisten medioiden funktiota osuvasti, kuinka Twitterissä käydään taistelua siitä, kenen ideologia murhaa ja orjuuttaa vähiten.
Instagram: my holiday is better than your holiday
— Will Davies (@davies_will) July 28, 2018
Facebook: my children are cuter than your children
Twitter: my ideology is responsible for fewer brutal murders and enslavements than your ideology
Sipilän tempaus ja sen jälkipyykki osoittavat, miten trollaus ja trollaajan ruokkiminen yleensä aina heikentävät julkisen keskustelun tasoa ja vahvistaa siilipuolustuksessa olevia poteroita. Nykyisessä identiteettipolitiikan ja trollauksen ilmapiirissä medianluku ja ironiantaju ovatkin elintärkeitä poliittisia selviytymiskeinoja.
Jos Sipilä katsoo onnistuneessa, saatamme vaalien lähestyessä kuulla lisää sipilöintejä bolshevistisella rauhallisuudella.