Maailmantalous on käymistilassa, jossa nousukautta odotetaan kuilun reunalla. Rakennemuutos on paitsi taloudellinen myös poliittinen ja henkinen. Missä olemme, kun murros on ohi?

Miksi EU vatuloi Kataloniassa?

Antti Ronkainen
Blogit Vallan mahotonta! 2.10.2017 07:52

Katalonian kansanäänestys on Espanjan perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalainen. Tältä osin Espanjan pääministeri Mariano Rajoy olisi voinut kuitata äänestyksen gallupina, jolla ei ole sen kummempaa lainvoimaa.

Sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat ja videot mellakkapoliisien pahoinpitelemistä verisistä mummoista loukkaavat kuitenkin kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä yleisiä demokratian ja oikeusvaltion ihanteita. Poliisiväkivaltaa ja yli 800 loukkaantunutta onkin mahdotonta nähdä Espanjan perustuslain tai EU:n perusarvojen puolustamisena.

Katalonian kansanäänestys ei suuntautunut Eurooppaa vaan Espanjaa vastaan. Katalonia ei ole pyrkinyt eroon Euroopan unionista eikä eurostaTästä huolimatta vain kourallinen Euroopan valtioiden johtajista on tuominnut tuoreeltaan Espanjan hallinnon toimet. Ulkoministeri Timo Soini kieltäytyi ottamasta kantaa Espanjan sisäisiin asioihin.

Miksi Euroopan johtajat vatuloivat? 

 

Eurooppa murenee monella rintamalla. Saksan vaalit löivät jarrua euroalueen reformeille. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset jakavat Euroopan maita sen suhteen, kuinka paljon integraatiota tarvitaan. Brexitin lisäksi Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia muodostavat äänekkään EU-opposition. Katalonian lisäksi itsemääräämisoikeus on poliittinen kysymys esimerkiksi Baskimaassa, Flanderissa, Baijerissa ja Skotlannissa. 

EU-johtajat ovat kieli keskellä suuta, sillä he eivät halua kärjistää Euroopan poliittisia jakolinjoja entisestään. Samalla tavoin kuin Espanjan hallinnon väkivaltaiset pyrkimykset rajata Katalonian itsemääräämisoikeutta ovat kääntyneet itseään vastaan, EU-johtajien hyssyttely voi kuitenkin lietsoa tyytymättömyyttä Euroopan unionia kohtaan. 

Noin 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta.

Kansanäänestys ilmentää separatismia, jonka poliittinen luonne on lähitulevaisuuden keskeisiä poliittisia kamppailuja. 

Lue myös

Jarrua rajoille ja reformeille

Vasemmiston ja oikeiston kykenemättömyys ottaa kantaa Katalonian kansanäänestykseen kertoo, kuinka akuutti kysymys separatismi on. 

Alustavan laskennan mukaan äänestysprosentti on 42 prosenttia. Noin 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta. Silti kamppailu kansanäänestyksen poliittisesta sisällöstä on vasta alkamassa Katalonian, Espanjan ja Euroopan unionin välillä.

Katalonian presidentti Carles Puigdemont on avannut oven itsenäistymiselle samalla kun Rajoy on kieltänyt mitään kansanäänestystä edes tapahtuneen. Kansanäänestystä käsitellään seuraavaksi Katalonian parlamentissa ja huomiseksi on kutsuttu yleislakko

Taloudellisen autonomian, luokkien, nationalismin ja konservatismin välinen suhde määrää, minkälaisen muodon Katalonian itsemääräämiskamppailut lopulta ottavat.

Espanjalaiset mellakkapoliisit poistivat miehen äänestyspaikan ulkopuolella Sant Julià de Ramisin kylässä Kataloniassa 1. lokakuuta 2017.

Espanjalaiset mellakkapoliisit poistivat miehen äänestyspaikan ulkopuolella Sant Julià de Ramisin kylässä Kataloniassa 1. lokakuuta 2017.  © Raymond ROIG / AFP / Lehtikuva

Lue myös

Jarrua rajoille ja reformeille

Antti Ronkainen

Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt