Macronin jihad-jahti vieraannuttaa ja radikalisoi musliminuoria entisestään
On jotain mätää Ranskanmaalla.
Historianopettaja Samuel Paty mestattiin sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt Charlie Hebdon pilakuvia profeetta Muhammedista opetuksessaan sananvapaudesta. Patyn murhasta tuli nopeasti terrori-isku sananvapautta ja Ranskaa vastaan. Presidentti Macron osallistuu Patyn hautajaisiin keskiviikkona ja Patyn on odotettu saavan korkea-arvoisimman Legion d’Honneur -kunniamitalin.
Ranskan tilanne on poliittisesti räjähdysherkkä.
Ranskassa on muslimeja enemmän kuin suomalaisia – 5,8 miljoonaa ja vajaat 9 prosenttia koko väestöstä. Kyseessä on yksi länsimaiden suurin muslimiväestö.
Samaan aikaan maallisuus (laïcité) hallitsee Ranskan yhteiskunnan ja uskontojen suhdetta. Kirkko ja valtio erotettiin 1905, eikä uskontoa opeteta kouluissa. Samoin uskonnolliset symbolit on kielletty kouluissa ja virastoissa, minkä lisäksi esimerkiksi kasvot peittävät burkat ja kehot peittävät uimapuvut – burkinit – on kielletty.
Vuoden 2012 jälkeen 260 ranskalaista on tapettu terroristi-iskuissa. 80 prosenttia ranskalaisista pelkää, että maallisuus on uhattuna. Patyn mestauksen jälkeen Pariisin lähellä oleva moskeija on suljettu, poliisi on tehnyt lukuisia kotietsintöjä ekstremistien löytämiseksi ja Ranska valmistelee epäiltyjen terroristien karkottamista.
Lisäksi islamilaisten järjestöjen rahoitusta ja lakkauttamista arvioidaan uudelleen ja Macronin hallinto on tuomassa joulukuussa lainsäädäntöä radikaalin islamin kitkemiseksi. Sosiologi Farhad Khosrokhavarin mukaan maallisuudesta onkin tulossa eräänlainen kansalaisuskonto, eikä islamille haluta antaa erityisasemaa.
Ja ranskalainen radikaalioikeisto heittää vettä myllyyn. Marine Le Pen syytti Macronia riittämättömistä toimista ja vaati rajojen sulkemista, sotatilan kaltaista poikkeustilaa ja Ranskan takaisinvalloitusta (stratégie de reconquête). Le Pen on näillä näkymin jälleen Macronin pahin haastaja presidentinvaaleissa, jotka järjestetään 2022. Macronin kannatusluvut ovat heikommat kuin Trumpin, minkä lisäksi koronaviruksen toinen aalto runtelee Ranskaa – sunnuntain ja lauantain aikana on todettu melkein 100 000 tartuntaa ja tehohoitopaikat täyttyvät.
Keltaliivien noususta lähtien Macron on lähentynyt entistä presidentti Nicolas Sarkozyä ja siirtynyt talouspoliittisesti oikealle, sillä Macronin puolue La République En Marche! ei ole löytänyt Macronista erillistä identiteettiä. Onkin todennäköisestä, että Macron joutuu muodostamaan seuraavien parlamenttivaalien jälkeen hallituksen yhdessä konservatiivien kanssa.
Ja jotta Macron pärjää toisella kierroksella Le Penille, voi hän joutua siirtymään kulttuurisodissa entistä syvemmälle oikealle. Macron nousi presidentiksi edistyksellisenä Machiavellinsa lukeneena ihmelapsena, jonka toivottiin pelastavan Eurooppa populismilta, nationalismilta ja radikaalioikeistolta. Tänään Macronilla on jäljellä kovin vähän poliittista pääomaa, jolla hän voisi puuttua esimerkiksi rakenteelliseen rasismiin, joka vie muslimien mahdollisuuksia integroitua Ranskan maalliseen yhteiskuntaan. Macronin toiset vaalit tulevat olemaan tyystin erilaiset.
Ja mikä pahinta, maallisen Ranskan puolustus ja jihad-jahti kärjistävät islamin vastaista ristiretkeä, joka tulee radikalisoimaan ja vieraannuttamaan entisestään Ranskan musliminuorisoa. Juuri tätä vastakkainasettelua terroristit haluavat.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) October 13, 2020