Macronin oikeistolainen käänne ja Sarkozyn paluu

Ranskan uusi pääministeri ilmentää Macronin oikeistolaista käännettä ja Sarkozyn vallankasvua.

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ranskan vuoden 2022 presidenttipeli on virallisesti alkanut.

Emmanuel Macron erotti viime perjantaina odotetusti pääministeri Édouard Philippen ja nimitti tilalle Jean Castexin. Castex ilmoitti eilen loput ministerit ja valinnat kertoo oleellisen Macronin tulevasta presidenttivaalikampanjasta.

Castex itse toimi entisen presidentti Nicolas Sarkozyn kabinettipäällikkönä. Uusi sisäministeri Gérald Darmanin on toiminut Sarkozyn vaalipäällikkönä ja uusi kulttuuriministeri Roselyne Bachelot toimi terveysministerinä François Fillon kabinetissa Sarkozyn aikana.

Harmaa byrokraatti pääministerinä kertoo ensinnäkin, että Macron on Ranskan ainoa johtaja. Philippen suosio säikäytti Macronin ja hän sai lähteä Le Havren pormestariksi odottamaan omia aikojaan.

Toiseksi Macron näyttää hylkäävän edistyksellisen keskustalaisuuden brändinsä, jolla hän voitti vuoden 2017 vaalit. Macron voitti osaksi vasemmiston äänillä, mutta on menettänyt vasemmiston kannatuksen oikeistolaisilla talousuudistuksilla.

Feministit ovat jo arvostelleet, että vaikka Macron lupasi sukupuolten tasa-arvoa, raskaimmat salkut on annettu miehille. Lisäksi uusi oikeusministeri Éric Dupond-Moretti on antanut vähätteleviä kommentteja MeToo-liikkeestä ja Darmaninia on syytetty raiskauksesta.

Macron näyttääkin menevän Castexin kanssa kalaan yhä syvemmälle oikealle. Macronin puolue La République En Marche! menestyi huonosti kunnallisvaaleissa, on menettänyt enemmistön parlamentissa, eikä puolueella ole omaa Macronista erillistä identiteettiä.

Voittaakseen seuraavat presidenttivaalit ja varmistaakseen parlamentissa toimivan enemmistön, Macron tarvitsee oikeistoa. Ja olosuhteiden pakosta Macron on valmis antamaan oikeistolle lisää valtaa, joka on ollut Fillonista lähtien hukassa.

Macronin valttikortti on edelleen, että Ranskan vanhat vasemmisto- ja oikeistopuolueet ovat edelleen erittäin hajallaan. Nykyisillä vasemmisto- ja oikeistopuolueiden oletetuilla presidenttiehdokkailla on kannatusta tällä hetkellä 24 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa.

Toisaalta vihreät ovat kasvaneet, joten vaalien kannalta onkin kiinnostavaa, yhdistääkö Macron esimerkiksi vasemmistopuolueet ja vihreät Macronin vastaiseksi koalitioksi. Esimerkiksi Puolassa oppositiopuolueet ovat yhdistyneet PiS-puoluetta vastaan ja tällä hetkellä istuva presidentti Andrzej Duda on pienoisella takamatkalla. Puolan presidentinvaalien toinen kierros on ensi sunnuntaina.

Yllättävää tilanteessa on se, että Macron on ajanut Ranskan puoluekentän raunioksi ja seurauksena näyttää olevan entisen presidentti Sarkozyn vallankasvu – joka näyttää alkaneen keltaliivien mielenosoituksista.

Ilmoita asiavirheestä