Lipponen ja Liikanen arvostelevat Hansaliittoa - jatkaako seuraavakin hallitus nuivaa EU-politiikkaa?

Suomi on ottamassa brittikonservatiivien roolin Euroopan integraation jarruttajana. 

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Paavo Lipposen linjan mukaan Suomen tuli pyrkiä kaikkiin niihin EU-pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Tämä maksimoisi pienen maan vaikutusvallan.

Lipposen linja piti vuoden 2011 jytkyyn asti, jonka jälkeen tuore valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi euroskeptisyyden nousuun vaatimalla vakuuksia uusista tukipaketeista kriisimaille.

Linja koveni entisestään 2015 vaalien jälkeen, jolloin perussuomalaiset otettiin hallitukseen ja Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin kielteinen suhtautuminen ”Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa”. Kuluneen hallituskauden aikana tapahtui myös brexit, jonka jälkeen Hollanti on luonut 7 muun pohjoisen EU-maan kanssa niin kutsutun uuden Hansaliiton.

Tieto Suomen Hansa-jäsenyydestä tuli julki, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo allekirjoitti 6.3.2018 Hansan myllykirjeen, jossa korostettiin kansallista vastuuta ja otettiin nuiva kanta Euroopan komission ja Emmanuel Macronin ajatuksiin rahaliiton kehittämisestä.

Hansa tarkoittaa Lipposen linjan korvaamista blokkipolitiikalla. Huomioiden, että Hansa on ottamassa brittikonservatiivien roolin Euroopan integraation jarruttajana, linjamuutos on mennyt Suomessa läpi yllättävän vähäisellä julkisella keskustelulla.

Lipponen itse kritisoi Suomen nykyistä EU-linjamuutosta lauantain Ykkösaamussa ja vaati seuraavalta hallitukselta suurempaa sitoutumista Eurooppaan:

”Mutta sitä minä pidän virheenä, että on menty tähän Hansaliittoon, jonka Ranska kokee heti, että se on heitä vastaan. … Jo Mauno Koivisto lähti siitä, ettei me tehdä mitään blokkeja Euroopan unioniin. Tässä menetetään turhaan poliittista pääomaa.”

Suomen pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen julkaisi haastattelun jälkeen Facebook-päivityksen, jossa hän jatkoi kahden edellisen hallituksen EU/EMU-politiikan arvostelua:

Paavo Lipponen puhui TV:n ykkösaamussa myös blokeista ja liitoista EU:n sisällä. Oli varauksellinen tai jopa…

Julkaissut Erkki Liikanen Lauantaina 16. maaliskuuta 2019

Lipponen ja Liikanen peräävät keskustelua seuraavan hallituksen EU-linjasta. Kesällä alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi on historiallinen, sillä silloin valitaan Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n puheenjohtajat sekä sovitaan EU:n seuraava 7-vuotisbudjetti.

Tätä vasten olisi mielenkiintoista kuulla vaalikeskusteluissa, mitä puolueet ajattelevat brexitin jälkeisestä Euroopan unionista. Miten puolueet ajattelevat Hansa-jäsenyyden vaikuttavan Suomen vaikutusvaltaan? Entä miten Hansa vaikuttaa laajemmin Euroopan integraatioon? Tuleeko jatkaa blokkipolitiikkaa vai palata Lipposen linjalle?

Hallitusohjelman EU-kirjaus on tärkeä, sillä sen perusteella tuleva pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Eurovaalit eivät integraation suhteen ole niin tärkeät.

Kortit pöytään!