Kelan punainen digitaalivallankumous

Vapaasti kelluvan digitaalilohkoketjuvaluutan myötä työläisten vappumarssilla on monta huolta vähemmän!

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Luddiitit särkivät teollisen vallankumouksen aikaan koneita, koska teknologinen kehitys vei heidän työnsä.

Vaikka nyt pari sataa vuotta myöhemmin big data, keinoäly ja digitalisaatio ruoskivat lisää globalisaation runtelemia työläisiä, ei ole syytä alkaa moderneiksi luddiiteiksi!

Tässä vapun kunniaksi pari koepalloa ja banderolli-ideaa punaisesta digitaalivallankumouksesta, jotka ovat kuplineet mielessäni viime viikkoisesta Euroopan keskuspankkia käsitelleestä seminaarista lähtien.

 

Taloustieteilijä Markus Jäntti on ehdottanut, että Kela ottaisi hoitaakseen maksuliikennepalvelut. Kela tarjoaisi tilin, jonne voisi ottaa vastaan palkat, eläkkeet ja sosiaalituet sekä maksaa laskunsa.

Sähköinen tunnistautuminen julkisena palveluna syntyisi sivutuotteena, eikä ihmisten tarvitsisi maksaa tästä palvelusta kuukausimaksuja pankeille.

Jäntin ajatusta voidaan kehittää helposti eteenpäin. Kun Kela-tili on luotu, se voidaan laajentaa rinnakkaisvaluutaksi.

 

Rinnakkaisvaluutan tarjonta perustuu siihen, että valtio maksaa esimerkiksi osan palkoista ja sosiaalituista rinnakkaisvaluutalla. Kysyntä perustuu puolestaan siihen, että rinnakkaisvaluutalla voidaan maksaa veroja. Tämän jälkeen yritykset hyväksyvät rinnakkaisvaluutan maksuvälineenä.

Rinnakkaisvaluutalla voitaisiin tehdä esimerkiksi sosiaalisia reformeja.

Digitaalisen rinnakkaisvaluutan kätevyys on siinä, ettei ole tarvetta luoda fyysisiä paikallisseteleitä. 

Kunnat voisivat maksaa korkeampia palkkoja ja sosiaalitukia rinnakkaisvaluutalla ilman, että niiden tarvisi korottaa veroja tai velkaantua. Vähäosaisia hyödyttäviä reformeja olisivat esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan nostaminen 300 eurosta 666 euroon (hinta noin 100 miljoonaa euroa) tai kunnallisverotuksen perusvähennyksen tuplaaminen (hinta vajaat 3 miljardia).

 

Digitaalinen rinnakkaisvaluutta toimisi myös kansallisena kriisiajan maksujärjestelmänä, jota Valtiovarainministeriö on vaatinut tuloksetta pankeilta.

On tärkeää, että talouden toiminta jatkuu siitä huolimatta, että pankit syystä tai toisesta joutuisivat sulkemaan ovensa. Näin kävi esimerkiksi Kreikassa kesällä 2015, kun Euroopan keskuspankki sulki maan pankit maan vasemmistohallituksen ilmoitettua järjestävänsä kansanäänestyksestä tukipaketin ehdoista.

Rinnakkaisvaluutalla oltaisiin voitu estää Kreikan taloudellisen aktiivisuuden romahdus ja siitä seuraava kärsimys. Kreikan entisen valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin mukaan pääministeri Alexis Tsipras esti kuitenkin rinnakkaisvaluutan käyttöönoton, koska hän halusi hävitä kansanäänestyksen.

Häviö olisi tehnyt uuden tukipaketin hyväksymisen helpommaksi, kun ei olisi tarvinnut hajottaa omaa puoluetta, parlamenttia eikä järjestää uusia vaaleja.

Sen lisäksi, että taloudellinen tragedia oltaisiin voitu välttää, äärimmillään digivaluutta olisi mahdollistanut Kreikan eroamisprosessin aloittamisen eurosta.

 

Rinnakkaisvaluutan kolmas ulottuvuus on euron sisäinen digitaalinen kellutus. Tämä tulee mahdolliseksi, kun vähintään kaksi rahajärjestelmää antaa kaupallisten toimijoiden vaihtaa ja hinnoitella vapaasti valuuttoja ennalta sovitun kurssin sijaan.

Tämä loisi kultakantamaisen jäykän euron rinnalle joustavamman rakenteen.

Kaupalliset toimijat vaihtaisivat aluksi digivaluuttaa euroihin vaihtokurssilla, joka vastaisi Suomen valtion suhteellista vahvuutta euromaiden keskiarvoon. Mitä enemmän euroa käyttävät maat lanseeraisivat omia valuutoitaan, sitä enemmän nämä valuutat alkaisivat kuitenkin kellua euron sisällä.

Ja sitä järjettömämmäksi yhden hinnan euro ihmisille osoittautuisi. 

 

Digitaalivaluutan kelluminen helpottaisi erityisesti työläisiä, sillä lamaan ajautuvien maiden ei tarvitsisi räpistellä laman alhosta polkemalla palkkoja. Sen sijaan vapaa markkinahintainen kellunta hoitaisi vastasyklisen hintavakautuksen itsestään.

Kilpailukykyongelma ratkeaisi, kun työ- ja velkasopimuksien maksuvaikeudet vähenisivät, eikä työläisiä tarvitsisi irtisanoa massiivisesti yritysten heikon kannattavuuskehityksen vuoksi. Yritysten kannattavuus paranisi, kun ne voisivat valita kansainvälisen laskutuksen euroissa ja velkaantumisen ja työpanokset digivaluutassa.

Lisäksi Ruotsi ja Puola menettäisivät kilpailukykyedun, joka niillä on Brexitin myötä ei-euroa käyttävinä maina.

 

Lähdenkin tästä tekemään huomiselle vappumarssille banderollia, jossa vaaditaan Kelalta nykyaikaisia rahajärjestelmäinnovaatioita! Kyseessä on Sysmä-paikallisrahan kansainvälinen kiihdytys, jossa lohkoketjuteknologia nostaa näiden innovaatioiden vallankumouksellisuuden Slushiakin galaktisemmille sfääreille!

Vapaasti kelluvan digitaalilohkoketjuvaluutan myötä työläisten vappumarssilla on monta huolta vähemmän!

Hyvää vappua kaikille!