Jos Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella ei ole Le Pen, Macron voi olla ongelmissa

Ranskassa republikaanit ovat nosteessa, joka voi olla ongelma Macronille.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sunnuntaina järjestettiin Ranskan aluevaalien ensimmäinen kierros, joka oli suuri pettymys ensi vuoden presidentinvaalien ennakkosuosikeille Emmanuel Macronille ja Marine Le Penille.

Gallupit povasivat Le Penin Rassemblement Nationalin (suora käännös: kansallinen kokoomus) olevan suurin puolue 6/13 alueella. RN sai kuitenkin 19 % kannatuksen, joka oli 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2015 aluevaalien 1-kierroksella. Lisäksi vasemmisto ja vihreät ovat ilmoittaneet vetävänsä ehdokkaat pois Nizza-Marseillen alueelta, joten RN:n mahdollisuudet edes yhden alueen voittamiseen ovat heikot 2-kierroksella.

Le Penin on oletettu olevan Ranskan presidenttivaalien toisella kierroksella mutta korkeammalla kannatuksella kuin viime kerralla. Kun vielä Le Penin isä Jean-Marie löi gallupit, Marine on alisuoriutunut gallupeista 4 viimeisissä vaaleissa. Gallupien ja viime vaalien alisuoritiutuminen voi viestiä momentin menemisestä.

Macronin tulos oli sitäkin surkeampi. Macronin 5 vuotta sitten luoma puolue La République En Marche! (LREM) sai ainoastaan 11 % kannatuksen. Macronin puolue ei ole löytänyt Macronista irrallista identiteettiä ja puolueen on paljon vaikeampi saada ensi vuoden vaaleissa enemmistö parlamentissa, kuten kävi vielä vuoden 2017 vaaleissa.

Macron on jo aiemmin siirtynyt talouspolitiikassa lähemmäksi keskustaoikeistolaista republikaani-puoluetta ja Macron on palkannut hallintoonsa Nicolas Sarkozyn entisiä avustajia keltaliivien noususta lähtien. Esimerkiksi nykyinen pääministeri Jean Castex on Sarkozyn entinen kabinettipäällikkö. Lisäksi Macron aloitti viime vuoden lopulla poliittisen islamin vastaisen kampanjan, jossa on korostunut sosiaalisen eriytymisen (segregaatio) torjunnan sijaan ”islamilaisen separatismin” torjunta.

Kuten John Lichfield summasi, Macronin projekti uuden keskustan luomisessa näyttää epäonnistuneen ja macronismi tuskin selviää Macronista. ”Äärikeskustalaisen” Macronin siirtymää talouspolitiikassa ja kulttuurisodissa oikealle selittänee se, että Macron lienee laskeskellut jo hyvissä ajoin, että LREM-liikkeen tussahduksen vuoksi hänen on hallittava yhdessä republikaanien kanssa.

Tässä tullaan aluevaalien varsinaiseen ongelmaan.

Vaalien kiistaton voittaja oli republikaanien Xavier Bertrand, joka sai Hauts-de-Francen alueella 46 % kannatuksen. Republikaanit johtavat 27 % valtakunnallisella kannatuksella 7/13 alueesta ja vieläpä hieman korkeammalla kannatuksella kuin 2015 vaalien 1-kierroksella.

Bertrand on jo ilmoittautunut republikaanien presidenttiehdokkaaksi, minkä lisäksi ehdokkuudesta haaveilee myös EU:n entinen brexit-neuvottelija Michel Barnier. Republikaanipuolue miettii parhaillaan, järjestääkö se ennakkovaalit presidenttiehdokkaasta vai valitseeko se ehdokkaan suoraan.

Vaikka vasemmisto-oikeisto-jako näyttäisi palaavan alueellisella tasolla, Le Pen ja Macron voivat edelleen olla toisella kierroksella. Republikaanien paluu on kuitenkin ilmentymä keskustaoikeiston paluusta, jonka Macron murskasi yhdessä keskustavasemmiston kanssa edellisissä vaaleissa.

Jos presidenttivaalien toisella kierroksella olisi alueellisesti selkeässä nosteessa oleva republikaanipuolueen ehdokas, Macron voisi olla oikeasti ongelmissa.