Geert Wildersin vaalivoitto osoittaa, että maahanmuuttovastaisuudesta sekä ilmasto- ja euroskeptisyydestä on tullut valtavirtaa Euroopassa

Geert Wilders teki eilen historiaa, kun hänen laitaoikeistolainen Vapauspuolue (PVV) nousi Alankomaiden suurimmaksi puolueeksi 37 kansanedustajalla 150-paikkaisessa parlamentissa.

Wilders on Euroopan tunnetuimpia islamofoobikkoja: hän on vaatinut maahanmuuton lopettamista muslimimaista ja Koraanin kieltämistä sekä järjestänyt piirrustuskilpailuja profeetta Muhammedista. Blondatusta tukasta tunnettu Wilders elää eristettyä elämää, sillä hän on ollut tappouhkausten vuoksi poliisin suojeluksesta vuodesta 2004 lähtien.

”De-islamisaation” sijaan Wilders keskittyi näissä vaaleissa aiempaa enemmän ihmisten elintasoon, asumiseen ja terveydenhuoltoon, minkä lisäksi hän sanoi olevansa valmis luopumaan vaatimuksista esimerkiksi moskeijoiden kieltämisestä ja kansanäänestyksen järjestämisestä EU-jäsenyydestä. Maltillistuminen, onnistuneet tv-esiintymiset, laaja turhautuminen maahanmuuttoon sekä vanhan valtapuolue VVD:n varovainen avoimuus Wildersiä kohtaan selittävät vaalivoittoa.

Wildersin lisäksi illan toinen voittaja oli Pieter Omtzigt, jonka vasta elokuussa perustama uusi ”post-populistinen” NSC-puolue nousi neljänneksi 20 paikalla. Kristillisdemokraattisesta CDA-puolueesta eronnut Omtzigt on vanhaa eliittiä vastaan, mutta toisin kuin perinteiset populistit, hän haluaa politiikan sisältöjen sijaan uudistaa päätöksentekoa, vaalijärjestelmää ja oikeuslaitosta avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Hän on sanonut jatkavansa mieluummin kansanedustajana kuin ministerinä, jotta voi valvoa hallituksen lainsäädäntöprosessia. Vaaleissa Omtzigt sanoi olevansa talouspoliittisesti vasemmalla, mutta arvokysymyksissä oikealla.

Vaalitulos ilmentää poliittisen keskustan kutistumista, toisaalta yleistä siirtymää oikealle. Entisen komissaarin Frans Timmermansin punavihreät (GL/Pvda) jäivät toiseksi 25 paikalla, liberaalin D66:n kannatus yli puolittui 9 paikkaan, minkä lisäksi vasemmistpuolueet saivat historiallisen heikot tulokset. Maata vuodesta 2010 hallinnut keskustaoikeistolainen VVD jäi kolmanneksi 24 paikalla ja häviötä selittää vanhojen äänestäjien siirtyminen Wildersin leiriin. Yhdessä Wildersillä ja Omtzigtillä on 57 kansanedustajaa 150 paikkaisessa parlamentissa, joten jompi kumpi tai molemmat voivat olla kuninkaantekijöitä seuraavassa hallituksessa.

Vaalituloksen perusteella Alankomaihin yritetään ensimmäisenä oikeistohallitusta, mutta ei ole vielä selvää tuleeko Wildersistä pääministeri vai tukeeko hän oikeistohallitusta oppositiosta, kuten Ruotsissa. VVD:n johtaja Dilan Yesilgöz-Zegerius on sanonut, ettei tue Wildersiä pääministeriksi, mutta ei ole poissulkenut yhteistyötä PVV:n kanssa. Myös Omtzigt on vaalien alla kieltäytynyt yhteistyöstä PVV:n kanssa, mutta tilanne on täysin toinen nyt kun PVV on suurin puolue.

PVV:n, VVD:n ja NSC:n kannatus riittäisi enemmistöön parlamentissa (81/150), minkä lisäksi mukaan voitaisiin ottaa 7 kansanedustajaa saanut farmarien protestipuolue BBB, joka on suurin puolue Alankomaiden senaatissa. Toinen vaihtoehto on, että keskustaoikeisto muodostaisi sinipunaisen hallituksen punavihreiden kanssa: punavihreät+VVD+NSC+D66 saisivat niin ikään enemmistöhallituksen kasaan (78/150). Tällöin pääministeri olisi sosiaalidemokraattien Timmermans, jolla on suuria erimielisyyksiä keskustaoikeiston kanssa, minkä lisäksi suurin vaalivoittaja jätettäisiin oppositioon.

Vaalit ilmentävätkin laajempaa Euroopan politiikan trendiä, jossa keskustaoikeiston pitää valita laitaoikeiston ja sosiaalidemokraattien välillä. Italiassa, Ruotsissa ja Suomessa on valittu laitaoikeisto. Wilders on suhtautunut nihkeästi Ukrainan tukemiseen, vastustanut EU:n laajenemista ja vaatinut Alankomaiden EU-jäsenmaksujen pienenemistä, joten hänen mukanaolo seuraavassa hallituksessa voi laittaa naftaliiniin ajatukset EU:n suuremmista uudistuksista, kuten esimerkiksi perussopimusten avaamisesta.

Alunperin ennenaikaiset vaalit järjestettiin, koska maan pitkäaikaisin pääministeri Mark ”Teflon” Rutte kaatoi viimeisimmän hallituksensa kesällä ja ilmoitti sen jälkeen vetäytyvänsä politiikasta. Kuten arvata saattoi, hän ilmoitti viime viikolla pyrkivänsä Naton pääsihteeriksi. Kun vielä vuoden 2017 vaaleissa Rutte sanoi Wildersille, että käyttäydy normaalisti tai lähde menemään, kuusi vuotta myöhemmin Rutte on itse lähtenyt ja Wilders on määrittää sen, mikä on normaalia. Vaikka Wilders on vaalien alla maltillistunut islamin ja EU-eron suhteen, hänen vuosikausia ajamastaan maahanmuuttovastaisuudesta sekä ilmasto- ja euroskeptisyydestä on tulossa valtavirtaa Euroopassa.