EU-tuomioistuin näytti oikeusvaltiomekanismille vihreää valoa, mutta elpymisrahasto tarjoaa enemmän vipuvoimaa oikeusvaltioselkkauksessa

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

EU-tuomioistuin antoi toissapäivänä ratkaisun, jossa se odotetusti hylkäsi Puolan ja Unkarin kanteet uudesta oikeusvaltiomekanismista. Mekanismi astui voimaan jo viime vuoden alusta, mutta EU-maat olivat sopineet, ettei sitä aktivoida ennen kuin EU-tuomioistuin on arvioinut mekanismin laillisuuden.

EU-tuomioistuimen ratkaisun myötä EU-budjetista voidaan jäädyttää EU-maille meneviä varoja oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Suomi haluaa, että mekanismi käynnistetään viipymättä Puolaa ja Unkaria vastaan, minkä lisäksi EU-parlamentti on jo vienyt komission EU-tuomioistuimeen siitä, ettei mekanismia olla vielä otettu käyttöön.

Vaikka komissiolla on kovat paineet käyttää mekanismia, matka sen käyttöön on vielä pitkä.

Ensinnäkin, vaikka mekanismi on vahvasti assosioitu oikeusvaltioperiaatteeseen, se käytännössä syynää EU-varojen väärinkäyttöä ja korruptiota. Siten vaikka Puolalla ja EU:lla on käynnissä oikeusvaltioselkkaus tuomareiden riippumattomuudesta, on todennäköisempää, että mekanismi aktivoidaan ennemmin Unkaria kuin Puolaa vastaan.

Toiseksi, mekanismin käyttö kiihdyttänee Brysselin ja Itä-Euroopan välistä konfliktia entisestään. Unkarissa on vaalit huhtikuun alussa, joiden tulokseen mekanismin käyttö voi vaikuttaa. Yhdistyneen opposition kannatus on ollut hienoisessa laskussa ja Viktor Orbanin Fidesz johtaa gallupeja reilulla 6 prosettiyksiköllä. Historian professori ja Unkari-asiantuntija Heino Nyyssönen arvioi, että mekanismin käyttö voisi hyödyttää sekä oppositiota että Orbania riippuen siitä, kumpi osaisi kehystää tilanteen paremmin. Mekanismin käyttö todennäköisesti heijastuisi myös Puolan oikeusvaltioselkkaukseen.