EU-tuomioistuin näytti oikeusvaltiomekanismille vihreää valoa, mutta elpymisrahasto tarjoaa enemmän vipuvoimaa oikeusvaltioselkkauksessa

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-tuomioistuin antoi toissapäivänä ratkaisun, jossa se odotetusti hylkäsi Puolan ja Unkarin kanteet uudesta oikeusvaltiomekanismista. Mekanismi astui voimaan jo viime vuoden alusta, mutta EU-maat olivat sopineet, ettei sitä aktivoida ennen kuin EU-tuomioistuin on arvioinut mekanismin laillisuuden.

EU-tuomioistuimen ratkaisun myötä EU-budjetista voidaan jäädyttää EU-maille meneviä varoja oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Suomi haluaa, että mekanismi käynnistetään viipymättä Puolaa ja Unkaria vastaan, minkä lisäksi EU-parlamentti on jo vienyt komission EU-tuomioistuimeen siitä, ettei mekanismia olla vielä otettu käyttöön.

Vaikka komissiolla on kovat paineet käyttää mekanismia, matka sen käyttöön on vielä pitkä.

Ensinnäkin, vaikka mekanismi on vahvasti assosioitu oikeusvaltioperiaatteeseen, se käytännössä syynää EU-varojen väärinkäyttöä ja korruptiota. Siten vaikka Puolalla ja EU:lla on käynnissä oikeusvaltioselkkaus tuomareiden riippumattomuudesta, on todennäköisempää, että mekanismi aktivoidaan ennemmin Unkaria kuin Puolaa vastaan.

Toiseksi, mekanismin käyttö kiihdyttänee Brysselin ja Itä-Euroopan välistä konfliktia entisestään. Unkarissa on vaalit huhtikuun alussa, joiden tulokseen mekanismin käyttö voi vaikuttaa. Yhdistyneen opposition kannatus on ollut hienoisessa laskussa ja Viktor Orbanin Fidesz johtaa gallupeja reilulla 6 prosettiyksiköllä. Historian professori ja Unkari-asiantuntija Heino Nyyssönen arvioi, että mekanismin käyttö voisi hyödyttää sekä oppositiota että Orbania riippuen siitä, kumpi osaisi kehystää tilanteen paremmin. Mekanismin käyttö todennäköisesti heijastuisi myös Puolan oikeusvaltioselkkaukseen.

Kolmanneksi, varojen jäädyttämisen hyväksyy lopulta Eurooppa-neuvosto, jossa tarvitaan määränemmistö. Tämä tarkoittaa vähintään 15 EU-maata, jotka edustavat 65 prosenttia EU:n väestöstä. Komission onkin oltava täysin varma, että esitys menee läpi Eurooppa-neuvostossa. Muutoin koko oikeusvaltiomekanismi kuolee kohtuun. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on arvioinut, että tapauksen valmisteluun menee viikkoja, jolloin aktivointi voisi tapahtua maaliskuussa.

Neljänneksi, komissio on jo jäädyttänyt Puolan ja Unkarin elpymisvarastosta tulevat varat ja on epätodennäköistä, että kumpikaan maa näitä rahoja saisi ilman myönnytyksiä komissiolle. Komissio on asettanut elpymisrahaston varojen saamiseksi ehdoksi, että Puola purkaa korkeimman oikeuden yhteyteen perustetun kurinpitojaoston ja palauttaa erotetut tuomarit virkoihinsa. EU-tuomioistuin on myös lätkäissyt Puolalle sakkoja tuomarikiistassa, joita aletaan vähentää EU-budjetista menevistä varoista. Lisäksi komissio voi vaatia EU-tuomioistuimelta korkeampaa sakkoa.

Toisin sanoen on todennäköisestä, että oikeusvaltiomekanismia käytetään ennemmin Unkaria kuin Puolaa vastaan, mutta ei oikeusvaltiorikkomusten vaan EU-varojen väärinkäytön vuoksi. Oikeusvaltiomekanismi on uusi instrumentti, jolla voidaan jäädyttää EU-varoja entisestään, mutta elpymisrahaston varat tarjoavat komissiolle tehokkaamman vipuvarren oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi. Mekanismin käyttöön sisältyy runsaasti EU:n yhtenäisyyteen ja komission uskottavuuteen liittyviä riskejä tilanteessa, jossa Puola on Ukrainan kriisin eturintamassa.