Puolan oikeusvaltioselkkaus on poliittinen sirpalepommi, joka leviää Ranskan presidentinvaaleihin, lisää läntisten EU-maiden välistä riitelyä ja jättää jälkensä EU:n tuleviin reformeihin

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Puolan ja EU:n välisessä oikeusvaltioselkkauksessa on karkeasti kyse kahdesta asiasta.

Ensinnäkin Puola on nimittänyt tuomareita poliittisin perustein ja perustanut erillisen kurinpitojaoston valvomaan tuomareita. Toiseksi Puolan perustuslakituomioistuin on linjannut, että EU:n perussopimusten tietyt osat ovat Puolan perustuslain vastaisia.

Kyseessä on korkeamman tason juridispoliittinen sirpalepommi, sillä EU:n keskeisimpiä arvoja ovat paitsi oikeuslaitoksen riippumattomuus, myös EU-oikeuden ensisijaisuus kansallisiin perustuslakeihin nähden.

Puolan ja EU:n selkkauksesta onkin tulossa hyvää vauhtia poliittisesti erittäin rumaa jälkeä. Konflikti on laajenemassa paitsi EU-instituutioiden ja EU-maiden väliseksi erimielisyydeksi oikeusvaltioperiaatteesta, mutta myös sisäpoliittiseksi kysymykseksi suvereenisuudesta esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleissa.

Ensiksi, komissio on jäädyttänyt Puolan elpymisrahastosta tulevat 36 miljardia euroa, minkä lisäksi EU-tuomioistuin on lätkäissyt Puolalle miljoonan euron päiväsakon kunnes Puola lakkauttaa kurinpitojaoston. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan Puola saa elpymisrahat, jos se peruu tekemänsä oikeusjärjestelmän uudistukset ja palauttaa korkeimmasta oikeudesta poliittisin perustein erotetut tuomarit.

Puola on jo ilmaissut olevansa valmis lakkauttamaan kurinpitojaoston, mutta oikeusjärjestelmän laajemmat uudistukset lienevät Laki ja oikeus -puolueen johtamalle Puolalle liikaa. Puolan suurin oljenkorsi tässä vaiheessa on, että se voi blokata yksimielisyyttä vaativan EU:n ympäristö- ja energialainsäädännön uudistapaketin (Fit for 55) etenemisen.

Toiseksi, EU-parlamentti haastoi viime viikolla Euroopan komission EU-tuomioistuimeen, koska komissio ei ole soveltanut elpymisrahaston oikeusvaltiomekanismia Puolaa ja Unkaria vastaan, vaikka mekanismi on ollut käytettävissä tämän vuoden tammikuusta lähtien.

Komissio ei ole käyttänyt mekanismia, koska EU-maiden johtajat sopivat viime vuoden lopulla, että mekanismia ei aktivoida ennen kuin EU-tuomioistuin on arvioinut sen laillisuuden. Tämä kompromissi, joka viivyttää mekanismin käyttöönottoa ja alistaa EU-tuomioistuimen jäsenmaiden välisiin poliittisiin peleihin, oli hinta, joka piti maksaa siitä, että Puola ja Unkari ylipäätään hyväksyivät elpymisrahaston ja siihen sisältyvän oikeusvaltiomekanismin.

Kolmanneksi, Saksan väistyvä kansleri Angela Merkel ja pohjoisten maiden johtajat ovat erimielisiä siitä, kuinka kovaa Puolan selkkauksessa tulee pelata. Merkelin mukaan liian koville kierroksille äityvä konflikti voi päätyä tilanteeseen, josta kukaan riidan osapuoli ei voi enää perääntyä johtaen pahimmillaan jopa unionin hajoamiseen.

Sen sijaan Alankomaiden Mark Rutten johtamien pohjoisten maiden mukaan löysä kompromissi veisi EU:n uskottavuuden. Näiden mukaan elpymisrahoista ei tule antaa senttiäkään ennen kuin Puola on tehnyt konkreettisia toimia oikeusjärjestyksensä uusimiseksi. Jos komissio myöntyy antamaan varoja höllemmin perustein, pohjoiset maat voivat äänestää varojen luovuttamista vastaan.

Vaikka päätökset tehdään määräenemmistöllä, eikä yksittäinen maa voi estää varojen antamista, oikeusvaltiokiistan leviäminen myös läntisten EU-maiden väliseksi selkkaukseksi vaikuttaa kielteisesti muihin uudistuksiin, kuten esimerkiksi EU:n budjettisääntöjen uudistamiseen ja EU:n vihreän siirtymän sosiaalirahastoon.

Neljänneksi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ollut konfliktissa vaitonainen, koska hän pelkää, että oikeusvaltiokiistaa käytetään häntä vastaan Ranskan huhtikuisissa presidentinvaaleissa.

Puolan selkkauksen innoittamana Ranskan laitaoikeiston lisäksi maltillisemmat keskustaoikeiston ehdokkaat ovat julistaneet Ranskan suvereenisuutta suhteessa EU:hun. Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä EU:n entinen brexit-neuvottelija Michel Barnier, Pariisin aluejohtaja Valérie Pécresse ja Hauts-de-Francen aluejohtaja Xavier Bertrand ovat kaikki korostaneet Ranskan lakien ensisijaisuutta EU-oikeuteen ja EU-tuomioistuimeen.

Oikeusvaltioselkkauksen leviäminen Ranskan presidentinvaaleihin voi vaikuttaa keskeisesti myös ensi vuonna olevaan Ranskan EU-puheenjohtajakauteen, sen teemoihin ja EU:n reformeja koskevaan keskusteluun. Ja jos EU-tuomioistuimen kyseenalaistamisesta tulee vaaliteema Ranskassa, EU-oikeutta ja EU-tuomioistuinta voidaan alkaa kyseenalaistaa suvereenisuuden nimissä muissakin maissa, myös Suomessa.

Aseita onkin nostettu poikkeuksellisen paljon pöydälle. Von der Leyeniltä vaaditaankin ilmiömäistä kykyä pelata kolmiulotteista shakkia, jotta Puolan oikeusvaltiokiistan poliittiset vauriot EU-maiden välisiin suhteisiin, EU-vastaiseen retoriikkaan, EU-instituutioiden uskottavuuteen ja tuleviin reformeihin jäisivät mahdollisimman vähäiseksi.

12.11.2021 klo 21:53 Juttua korjattu. Alunperin jutussa sanottiin virheellisesti, että Puolan korkeimman oikeuden kurinpitojaosto olisi linjannut EU:n perussopimusten tiettyjen osien olevan Puolan perustuslain vastaisia. Tosiasiassa ratkaisun teki 7. lokakuuta 2021 Puolan perustuslakituomioistuin.