Elpymisrahastoa voidaan tulkita poikkeukseksi tai ennakkotapaukseksi ja molemmat oikeudelliset tulkinnat ovat poliittisia

Perustuslakivaliokunnan tiistainen päätös on poliittisesti merkityksellisempi kuin varsinainen kehyskriisi.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Kehyskriisin sivunäytös oli perustuslakivaliokunnan tiistainen äänin 8-9 syntynyt päätös, jonka mukaan elpymisrahaston hyväksyminen edellyttää 2/3 enemmistön eduskunnassa.

Päätös on monella tapaa mielenkiintoinen ja poliittisesti kauaskantoisempi kuin varsinainen kehyskriisi.

Ensinnäkin päätös on perustuslakivaliokunnan viime kesänä elpymisrahastosta linjaaman mukainen. Toiseksi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö oli 2/3 enemmistön sijaan yksinkertaisen enemmistön kannalla. Kolmanneksi äänestys meni puoluelinjojen mukaan, jossa keskusta äänesti yhdessä opposition kanssa hallituspuolueita vastaan. Neljänneksi vähemmistöön jääneet kansanedustajat allekirjoittivat eriävän mielipiteen puolueidensa ”valiokuntaryhminä”, vaikka kirjoittamattoman valtiopäiväkäytännön mukaan perustuslakivaliokunnan edustajat edustavat itseään eivätkä eduskuntaryhmiään. Viidenneksi perustuslakivaliokunta viivytteli elpymisrahastoa koskevan ratkaisunsa kanssa ensin viikkoja, mutta antoi sen lopulta keskellä kehyskriisiä, kun hallitus oli joidenkin lehtitietojen mukaan hajoamassa.

Sitä, että perustuslakivaliokunnan edustajat äänestivät eduskuntaryhminä asiantuntijoiden enemmistön mielipidettä vastaan, on arvosteltu jälleen esimerkkinä perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta. Tapaus onkin oikea runsaudensarvi laintulkinnan politisoitumisesta, mutta tyydyn tässä kirjoituksessa kommentoimaan ainoastaan väitettä siitä, että perustuslakivaliokunnan vähemmistöön jäänyt kanta olisi ollut jotenkin vähemmän poliittinen kuin nyt voittanut kanta.

Helsingin Sanomien eilisessä pääkirjoituksessa tiivistettiin lainopillisesta tulkintaerimielisyydestä oleellinen: ”Eri mieltä oltiin siis lopulta siitä, oliko pandemian hoitoon sovittu elvytys­paketti poikkeus vai ennakkotapaus.”