EKP:n elvytyksen poliittinen merkitys

Euromaiden tulisi luoda finanssipoliittinen suunnitelma seuraavan kriisin varalle.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Euroopan keskuspankki on elvyttänyt euroaluetta yli 2 000 miljardilla eurolla vuodesta 2015 lähtien. EKP on onnistunut estämään deflaation eli hintojen laskun, mutta 2 prosentin inflaatiotavoitetta se ei ole saavuttanut.

EKP päättikin viime viikolla jatkaa ohjelmaansa ainakin ensi syyskuuhun saakka. Tukisostoilla on kuitenkin muita taloudellisia sivuvaikutuksia, jotka saattavat olla euroalueelle merkittävämpiä kuin ohjelman julkituotu inflaatiotavoite.

 

Ensinnäkin ostot hyödyttävät finanssipoliittisesti jäsenmaita. Euromaiden velkakirjojen ostot painavat niiden korkoja alas, mikä alentaa velanhoitokuluja. Näin hallituksille jää enemmän rahaa käytettäväksi.

Saksan keskuspankkiirit ovat arvostelleet, että toimillaan EKP poistaa paineen budjettisopeutukseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Lisäksi Saksan perustuslakituomioistuin on kyseenalaistanut ostojen laillisuuden, sillä käytännössä ostot poistavat euroalueelta markkinakurin.