Soten epäonnistuminen kruunaisi sinisten epäonnistumisen
Mahtaakohan Juha Sipilää harmittaa, että hän ei lentänyt Naantaliin saakka kesäkuussa 2017?
Sinisten näivettyminen viiden ministerin puolueesta lähes olemattomaksi tekijäksi näyttää entistä todennäköisemmältä.
Timo Soini ilmoitti tiistaina, ettei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin.
Viime vaaleissa Soinia äänesti Uudellamaalla lähes 30 000 ihmistä. Se oli maan toiseksi suurin henkilökohtainen äänisaalis, suurin Juha Sipilän jälkeen.
Jos Soini olisi lähtenyt ehdolle, ehkä sinisillä olisi ollut mahdollisuus saada läpi kaksi kansanedustajaa Uudeltamaalta.
Nyt kaksi edustajaa Uudeltamaalta olisi aika kova ponnistus.
Katsotaan Uudenmaan sinisten listan kärkikolmikkoa:
Jussi Niinistö, viime vaaleissa vajaat 12 000 ääntä.
Sampo Terho, 10 000 ääntä, jotka hän keräsi Helsingissä. Nyt Terho on pantu ehdolle Uudellemaalle, koska Helsingissä hän menisi hukkaan. Pääkaupungissa puolueella ei ole oikein mitään toivoa edes yhdestä kansanedustajanpaikasta.
Simon Elo, noin 3 000 ääntä.
Yhteensä 25 000 ääntä.
Kun kolmikko keräsi tällaiset äänimäärät, he olivat vielä perussuomalaisia. Nyt voi olettaa, että jokaisen henkilökohtainen suosio laskee.
Viime eduskuntavaaleissa puolueiden piti kerätä yhteensä noin 27 000 ääntä ehdokaslistalleen saadakseen läpi kaksi edustajaa Uudeltamaalta.
Sellaisen määrän haaliminen ilman Soinia on sinisille erittäin kova urakka.
Sininen tulevaisuus syntyi järkytyksestä, jonka vuoden 2017 perussuomalaisten puoluekokous aiheutti. Osa silloisista perussuomalaisista pettyi henkilövalintoihin.
(Esimerkiksi Simon Elo on tosin sanonut hajaannuksen syyksi sen, että puolue ”kaapattiin”. On kuitenkin epäselvää, tarkoittaako hän kaappaajilla puoluekokouksen osallistujia, jotka äänestivät hänen näkökulmastaan väärin.)
Sampo Terhon piti olla Timo Soinin kruununperillinen perussuomalaisten puheenjohtajana. Terhosta tehtiin ministeri vain reilu kuukausi ennen puoluekokousta, mikä korosti hänen asemaansa puolueliitin suosikkina.
Ei auttanut. Puoluekokouksessa Jussi Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa putsasivat pöydän. Jussi Niinistön sijaan varapuheenjohtajaksi nousi Laura Huhtasaari.
Kokoomus ja keskusta ilmoittivat, että eivät halua jatkaa hallituksessa Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vedottiin ”arvopohjaan”.
Ilman perussuomalaisia hallitus olisi menettänyt enemmistönsä eduskunnassa, mutta hallituksen viime hetkellä hallituksen pelastajaksi tuli ”Uusi vaihtoehto”, sittemmin nimeltään sininen eduskuntaryhmä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli ollut jo matkalla presidentin luo jättämään eronpyyntöä, kun tieto perussuomalaisista irtautuvasta ryhmästä saavutti hänet.
Sinisiä on pilkattu: jäivät hallitukseen säilyttääkseen ministerinsalkkunsa.
Siniset puolestaan ovat sanoneet, että he toimivat ”isänmaan etu” mielessä, niin kuin Simon Elo on muotoillut.
Sampo Terho puhui joulukuussa sinisten puoluekokousväelle:
”Kun me Siniset pelastimme Suomen hallituksen, me pelastimme talouskasvun, ja me pelastimme kymmenet tuhannet työpaikat.”
Hän jatkoi:
”Vielä täytyy mainita uudistuksista suurin, sote-uudistus. Edelliset hallitukset ovat tässäkin epäonnistuneet, meidän kanssamme uudistus on edennyt.”
Kun Sipilä ja Petteri Orpo (kok) päättivät jatkaa hallituksessa sinisten kanssa, yksi keskeinen syy oli varmasti juuri sote-uudistus. Hallituksen suurin hanke, joka oli kesäkuussa 2017 vielä kesken.
Keskustaa ja kokoomusta ei huvittanut lähteä uusiin vaaleihin, kun uudistuksen sorvaamisessa oltiin kuitenkin jo aika pitkällä.
Ja nyt sitten sote on kaatumaisillaan.
Helmikuun lopussa sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala horjutti uudistusta entisestään, kun hän ilmoitti, ettei kannata sotea.
Keskustan kannatus on laskenut niin, että puoluetta uhkaa huonoin vaalitulos sataan vuoteen.
Mahtaakohan Juha Sipilää jälkikäteen harmittaa, että hän ei kesäkuussa 2017 lentänyt Naantaliin saakka ja jättänyt eronpyyntöä presidentille?
Kesäkuussa 2017 keskustan kannatus oli sentään 17 prosenttia.