Puoluetolpista paikkajakoon – gallup-analyysit ovat nousseet uudelle tasolle

Nykyään politiikan suurkuluttajan ei tarvitse tyytyä valtakunnallisten kannatusprosenttien pohtimiseen, vaan tarjolla on myös analyysejä eduskunnan paikkajaosta.

Profiilikuva
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

”Kaikki muutokset mahtuvat tutkimuksen virhemarginaalin sisään.” Tämä virke sisältyy lähes kaikkiin gallupuutisiin. Silti kuukausittaiset puolueiden kannatusmittaukset eli arkipäiväisemmin gallupit ovat aina kärkiuutisia tutkimuksen tilanneessa mediassa. Vaikka liikahdukset puolueiden kannatuksissa olisivat prosenttiyksikön kymmenyksiä kuten ne usein ovat.

Tämä on ehkä yleisin tapa vähätellä galluppien merkitystä, varsinkin silloin kun tulos on omalle puolueella epämiellyttävä. Vaalikauden puolivälissä gallupien kymmenysten liikahdusten merkitys ei olekaan erityisen suuri, mutta vaalien lähestyessä kymmenystenkin muutokset saavat suuren painon puoluetoimistoissa, ehdokkaiden ja myös äänestäjien keskuudessa.

Kannatusmittauksilla on vähättelystä huolimatta oma arvonsa. Yle aloitti niiden tekemisen jo 1980-luvulla ja yhtäjaksoinen kuukausittainen aikasarja on karttunut 1990-luvulta lähtien.

Yksi peruspulma mittauksiin kuitenkin liittyy: mitataan eduskuntavaalikannatusta valtakunnallisesti, vaikka manner-Suomessa eduskuntavaalit käydään 12 vaalipiirissä, joissa kussakin on omanlaisensa asetelma. Edustajapaikat jaetaan näissä vaalipiirikohtaisissa vaaleissa ja silloin valtakunnallinen kannatus on väärä mittari kuvaamaan paikkajakoa, joka lopulta on se kaikkien ratkaisevin tekijä.

 

Onneksi viime vuosina tähän ongelmaan on etsitty ja löydetty ratkaisuja! Vuoden 2011 vaalien eli niin sanottujen ensimmäisten jytky-vaalien alla tein itse kiinnostavan havainnon: perussuomalaisten nousu oli saanut alueelliset mediat tilaaman kannatusmittauksen jokaisessa vaalipiirissä.

Yhtäkkiä olikin tilanne, jossa koko maasta oli olemassa vaalipiirikohtaiset kannatusmittaukset paikkajakoineen, ja voilà: mittausten mukaan perussuomalaiset olivat saamassa 39 paikkaa, mitä silloin pidettiin täysin yliampuvana arviona.

Kirjoitin asiasta vieraskynän Turun Sanomiin. Tekstiä äimisteltiin, mutta metodi oli pitävä ja vaali-iltana kieltämättä oli reteä olo, kun perussuomalaiset saivat 39 paikkaa.

 

Sittemmin alueellisten mittausten teettämisestä ja niiden tulosten yhteenvetämisestä on tullut rutiinia, mutta muutenkin on menty eteenpäin. Suomen Kuvalehden Näkökulma-kolumnisti Jukka Manninen, viestintätoimisto Ellun Kanojen tutkimusjohtaja ja kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö, on viime kuukausien ajan julkaissut viestintätoimistonsa uutiskirjeessä analyysin, jossa muutamat viimeisimmät gallupit on yhdistetty. Niiden perusteella Manninen on pystynyt laatimaan eduskunnan paikkajaon.

Valtakunnallisten kannatustolppien pienten muutosten tuijottamisesta on siis edetty eduskunnan paikkajaon kuukausittaiseen analyysin. Se tarkoittaa vastausta kysymykseen: miten paikat jakautuisivat, jos vaalit pidettäisiin juuri nyt?

Mannisen lisäksi Yle on julkaissut sivuillaan myös paikka-analyysin, joka perustuu kuuden viimeisen mittauksen tuloksiin eli useamman kuukauden tuloksiin. Se ei ole yhtä tarkka kuin Mannisen analyysi, jonka mittaukset on yleensä tehty viimeisen kuukauden sisällä ja heijastavat siten paremmin sen hetken kannatustilannetta.

Iltalehti on innovoinut Vaalitietäjät-juttusarjan, jossa Mannisen lisäksi on mukana muitakin paikkaennusteineen. Kun viimeinen täysi vaalikampanjapäivä on meneillään ja noin puolet äänestäjistä on jo äänestänyt, mittausten aineistossa on paljon jo ennakkoon äänestäneitä.

Siksi pidän Mannisen tuoreinta arvioita erittäin kiinnostavana. Se menee viimeisimmän mittauksen jälkeen näin: Sdp 43 paikkaa, kokoomus 39, perussuomalaiset 32, keskusta 32, vihreät 23, vasemmistoliitto 15, Rkp 8+1 (yksi paikka on Ahvenanmaan edustajan), kristilliset 7, muut 0.

 

Mannisen arvion tarkkuus selviää osin selviää vaalisunnuntaina klo 20, kun tulos ennakkoäänien osalta tulee julki. Varsinaisena vaalipäivänä syntyviä yllätyksiä ei kannatusmittausten perusteella voi kovin pitävästi arvioida.

Esimerkiksi aivan viime vaaleissa trendi on ollut se, että Sdp tullut alaspäin ja perussuomalaiset ja jossain määrin myös kokoomus ovat nousseet vaalipäivän äänissä.

Kaikki on siis jopa suurimman puolueen paikan osalta edelleen auki. Jokainen ääni ratkaisee – muistakaa äänestää!