Uusi Nürnberg?
Venäjän johto halutaan syytteeseen hyökkäyksestä. Siihen tarvitaan erityistuomioistuin.
3
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Useat valtiot, oikeusoppineet ja poliitikot ajavat uutta kansainvälistä erityistuomioistuinta, joka tutkisi Venäjän johdon Ukrainassa aloittamaa sotaa hyökkäysrikoksena.
Ajatus ”uudesta Nürnbergistä” on brittiläis-ranskalaisen lakimiehen Philippe Sandsin. Hän ehdotti erityistuomioistuinta Financial Times -lehdessä 28. helmikuuta vain neljä päivää Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen.
Sands on University College Londonin oikeustieteen professori ja tunnettu ihmisoikeusjuristi. Hän kirjoitti, että Vladimir Putinin sotilaallinen voimankäyttö Ukrainassa on hyökkäysteko, ”rikos rauhaa vastaan”.
Se on ryhtymistä ”laittomaan sotaan, jonka käsite syntyi Nürnbergissä”, Sands täsmensi.
”Miksi ei perusteta kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan Putinia ja hänen apulaisiaan tästä rikoksesta?”
Sandsin ehdotus otti nopeasti tulta. Britannian entinen pääministeri Gordon Brown asettui sen taakse ja on nyt yksi hankkeen vetureista.
Toinen on Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba, jolla on tutkinto kansainvälisestä oikeudesta. Hän on luvannut, että Ukraina kerää kaikki mahdolliset todisteet Venäjän johdon hyökkäysteoista.
Jo noin 140 tutkijaa, kansainvälisen oikeuden professoria ja poliitikkoa on vedonnut erityistuomioistuimen perustamisen puolesta. Mukana on myös kirjailijoita, kuten Paul Auster.
Huhtikuussa Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kutsui jäsenvaltionsa perustamaan ad hoc rikostuomioistuimen, joka käsittelisi Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystekoa.
Aloitetta uudesta erityistuomioistuimesta vievät nyt eteenpäin lähinnä EU-maat.
”Uskoisin, että yksittäiset aloitteentekijät, Brown, Sands ja muut painostavat nyt näitä maita”, arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Hyökkäysteossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Se lisättiin kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöön vuonna 2010.
Kansainvälinen rikostuomioistuin on nykyisin ainoa keino saattaa hyökkäystekoon syyllistynyt valtionjohto kansainvälisesti tuomiolle, Koskenniemi sanoo.
Se vaatii kuitenkin, että valtio on hyväksynyt vuonna 2010 tehdyn lisäyksen.
”Sen paremmin Venäjä kuin Ukrainakaan eivät olleet tätä tehneet 24. helmikuuta 2022 mennessä.”
Siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää erityistuomioistuimen perustaminen, Koskenniemi toteaa.
”Monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä hyökkäys on kriminalisoitu yhtenä niin sanotuista universaalirikoksista. Käytännössä Venäjän valtionjohdon tuomitseminen jossain muussa maassa lienee kuitenkin mahdotonta. Eikä se ehkä olisi viisastakaan.”
Nürnbergin sotatuomioistuin nosti syytteet keskeisiä natsijohtajia vastaan vuonna 1945.
Koskenniemi pitää vertausta tunnettuihin oikeudenkäynteihin siinä mielessä osuvana, että myös natsijohtoa syytettiin ”rikoksesta rauhaa vastaan”.
”Nürnberg oli myös kansainvälisen rikosoikeuden historiassa merkittävä poliittis-juridinen ennakkotapaus. Sellainen olisi myös erityistuomioistuimen perustaminen”, hän sanoo.
Vertaus on myös väärä: Nürnberg oli voittajien oikeutta.
”Tässä taas haetaan puolueettomampaa ratkaisua.”
Nürnberg oli oikeudellisesti puutteellinen ja joiltain osin suorastaan epäoikeudenmukainen, Koskenniemi muistuttaa.
”Lakia sovellettiin osin takautuvasti eikä liittoutuneiden rikoksia käsitelty.”
Ilman oikeutta jäivät Hiroshiman, Dresdenin pommitusten ja Katynin joukkomurhan uhrit.
Murtaisiko erityistuomioistuin presidentti Putinin koskemattomuuden?
Se tai edes Putinin avustajien saaminen tuomioistuimeen vastaajiksi olisi hyvin epävarmaa, Koskenniemi sanoo.
”Se vaatisi vallankumousta Venäjällä”, hän pohtii.
Venäläiset myös todennäköisesti kiistäisivät tuomioistuimen laillisuuden, hän uskoo.
Silti Koskenniemi sanoo kannattavansa hanketta, ”joskin varauksin”. Hänet tunnetaan kollegoiden keskuudessa kansainvälisen rikosoikeuden kriitikkona.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että erityistuomioistuin perustettaisiin Ukrainan korkeimman oikeuden alaisuuteen tai sen jaostoksi.
”Tällöin siihen voitaisiin, niin haluttaessa, ottaa mukaan myös ulkomaisia tuomareita.”