Tyttöjen osaaminen heikkeni

Sukupuolten väliset osaamiserot ovat viime vuosina kaventuneet ja pysyneet maltillisina erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tammikuussa julkaisemasta selvityksestä.

Uutinen ei kuitenkaan ole niin positiivinen, miltä se saattaisi aluksi kuulostaa.

Erojen kaventumista selittää ennen kaikkea tyttöjen osaamistason lasku. Selvityksen mukaan osaamistason nostamisesta tulisikin tehdä lapsi- ja nuorisotyön päätavoite.

Selvitys tarkastelee erityisesti poikien ja nuorten miesten tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista. Teemoja analysoidaan koulutuksen lisäksi hyvinvoinnin, väkivallan ehkäisyn sekä sosiaalisen median näkökulmasta.

Selvityksessä on käyty läpi muun muassa OECD-maiden yhteisten Pisa-testien tuloksia sekä kansainvälisen IEA-järjestön koordinoimien TIMMS-testien tuloksia. Jälkimmäiset mittaavat matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

Selvityksen tehneen Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Harry Lunabban mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteenä ovat olleet aiemmin tyttöjen vahvat Pisa-tulokset, mikä on samalla tarkoittanut poikkeuksellisen korkeita poikien ja tyttöjen välisiä osaamiseroja.

Pojat ovat siis olleet hyviä, mutta tytöt vielä parempia.

Viimeisimmissä mittauksissa osaamiserot eivät ole enää olleet kuitenkaan merkittävän suuria eivätkä osassa edes tilastollisesti merkittäviä. Tyttöjen osaamistaso on laskenut, eikä poikienkaan ole kääntynyt nousuun.

Selvityksessä huomautetaan, että Suomen tulokset ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa vahvoja. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että osaamistaso on viime vuosikymmenien aikana ollut ”johdonmukaisesti laskusuuntaista kaikilla koulutusmittareilla”.

Selvitys kiinnittää huo­miota myös ristiriitaan. Vaikka poikien ja tyttöjen osaamiserot ovat kaventuneet, ovat tyttöjen osuudet kaikilla koulutusasteilla perusasteen jälkeen selkeästi poikia suuremmat.

Erot näkyvät lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa mutta myös ammatillisessa koulutuksessa. Tätä voidaan pitää yllättävänä, sillä pojat hakevat tyttöjä useammin ammatilliseen opetukseen ja ovat myös enemmistössä, kun tarkastellaan heti peruskoulun päättäneiden sijoittumista ammatilliseen opetukseen.

Yllättävää onkin, että kun tarkastellaan ammattikoulun opiskelijoiden sekä ammattikoulujen uusien opiskelijoiden sukupuolijakaumaa, tytöt ovat myös ammattikouluissa enemmistönä ja ammattikouluista valmistuu myös enemmän tyttöjä kuin poikia, selvityksessä todetaan.

Harry Lunabba huomauttaa, että koulutuksessa on käyty sukupuolieroista keskustelua jo vuosia. Hänen mukaansa pojat voisivat hyötyä esimerkiksi siitä, että ratkaisevat koulutusvalinnat tehtäisiin nykyistä aiemmin kuten kansakoulujärjestelmässä – ei siis ”puberteetin kulminaatiovaiheessa 15–16-vuotiaina”.

Sen sijaan usein esitettävää ajatusta myöhentää kaikkien poikien koulun aloitusta yliopistonlehtori pitää lähinnä ”valitettavana”.

Yhtenä keinona osaamistason ja oppimisvalmiuksien parantamiseen on pidetty myös kaksivuotista esiopetusta.

Tuoreen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttaman kokeilun loppuraportin mukaan siitä tuskin on ratkaisuksi.

Tutkijat arvioivat, ettei kokeilu kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa.

Lyhyellä aikavälillä kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuneiden akateemiset val­miudet kehittyivät keskimäärin hieman nopeammin, mutta etumatka käytännössä katosi perusopetuksen alkuun mennessä.

Raportissa huomautetaan, että tulos poikkeaa aiemmista, muualla tehdyistä tutkimuksista. Esimerkiksi Norjassa järjestettiin viime vuosikymmenellä samantapainen kokeilu, jonka vaikutukset olivat myönteisemmät. Tutkijat arvioivat, että syynä voi olla Norjan kokeilun pienempi koko ja siten suurempi valikoituminen.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu toteutettiin 148 kunnassa vuosina 2021–2024. Siihen osallistui 37 357 lasta kokeilu- ja verrokkiryhmissä.