”Tätä ei voi enää ohittaa”
Trumpin hallinto listaa ongelmia Euroopassa ja haluaa palauttaa välit Venäjään.
3
MIN
Donald Trumpin hallinnon tuore asiakirja osoittaa, että Yhdysvallat ei enää näe Venäjää uhkana, arvioivat Suomen Kuvalehden haastattelemat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat.
Valkoinen talo julkaisi joulukuun ensimmäisellä viikolla kansallisen turvallisuuden strategian. Asiakirjassa Yhdysvaltain hallinto linjaa maan keskeisiä turvallisuusuhkia ja niiden ratkomista.
Nykystrategia eroaa radikaalisti Joe Bidenin kauden linjauksesta, sanoo kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.
”Trumpin ensimmäisen kauden strategiassa oli myös pieni kuorrutus Amerikka ensin -ajattelua, mutta se oli paljon lähempänä Bidenin ajan strategiaa kuin tämä”, Forsberg sanoo.
Edellinen hallinto määritteli Kiinan Yhdysvaltojen päähaasteeksi ja halusi suitsia Ukrainaan hyökännyttä Venäjää. Uusi strategia ei mainitse Venäjää uhkana ja tarkastelee Kiinaakin enemmän taloudellisen kilpailun näkökulmasta, Forsberg vertailee.
Uudessa ohjelmassa ei myöskään puhuta enää kansainvälisistä normeista tai sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen edistämisestä. Siinä käsitellään halveksuen kansainvälisiä instituutioita.
Ukrainan sodan osalta hallinto linjaa vihamielisyyksien nopean lopettamisen puolesta. Asiakirjan mukaan Yhdysvallat haluaa palauttaa ”strategisen vakauden” Euroopan ja Venäjän välille.
Forsberg näkee linjauksen osana Trumpin hallinnon pyrkimyksiä näyttäytyä rauhantekijänä.
”Sillä ei ole suurtakaan väliä, miten sodat loppuvat tai mihin arvoihin rauha perustuu.”
Myös Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik kummastelee linjausta ”strategisesta vakaudesta”.
”Käsite ei ole uusi, mutta se on aina herättänyt huolta niissä maissa, jotka Venäjä katsoo omaan etupiiriin kuuluviksi”, Raik sanoo.
Hänen mukaansa jää nähtäväksi, mitä linjaus tarkoittaa Ukrainan ja muiden Venäjän rajavaltioiden kannalta. Raik muistuttaa, että Venäjällä on ollut pitkä lista vaatimuksia lähialueisiinsa liittyen.
Raikin mukaan asiakirjasta paistaa läpi halu normalisoida suhteet Venäjään.
Hän kummeksuu sitä, että Yhdysvallat näkee itsellään sovittelijan roolin Euroopan ja Venäjän välillä.
”Jos Naton johtovaltio ei jaakaan yhteistä uhkakuvaa Euroopan maiden kanssa, vaan ryhtyy välittäjäksi Euroopan ja Venäjän välillä, niin se herättää kysymyksiä siitä, mikä Yhdysvaltojen rooli Euroopan turvallisuudessa onkaan.”
Lisäksi hallinto linjaa, että Yhdysvallat haluaa lopettaa käsityksen Natosta ”loputtomasti laajentuvana liittokuntana”.
Linjaus on Raikin mukaan periaatteellisesti merkittävä jäsenyydestä mahdollisesti kiinnostuneiden kannalta.
Hän ei kuitenkaan katso, että linjaus muuttaisi Ukrainan asemaa, joka on asian merkittävin geopoliittinen kysymys. Joe Bidenin hallinto oli haluton edistämään Ukrainan jäsenyyttä, Raik sanoo.
Eurooppaan strategiassa suhtaudutaan kriittisesti. Maanosan uhkina nähdään maahanmuutto, sensuuri ja poliittisen opposition tukahduttaminen.
Asiakirjassa väitetään, että suuri enemmistö Euroopassa tahtoo Ukrainaan rauhaa, jota hallitukset eivät kuitenkaan halua edistää.
Ohjelmassa tervehditään ilolla Trumpin hallinnon kanssa samanmielisiä puolueita. Hallinto linjaa ”tukevansa vastarintaa Euroopan nykyiselle suunnalle”.
Kuvaus Euroopasta on hurja, Forsberg sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei se ole uusi.
Asiakirja on samankaltainen kuin varapresidentti J.D. Vancen puhe helmikuussa. Tuolloin Vance väitti Münchenin turvallisuuskonferenssissa sananvapauden ja demokratian tilaa Venäjää suuremmaksi uhaksi Euroopassa.
Tuolloin eurooppalaiset johtajat pohtivat, ettei Trumpin hallinnosta tulevia viestejä tule ottaa liian vakavasti. Epäselvänä pidettiin, miten Trump itse suhtautuu kuvattuun ajatteluun.
”Nyt Trump on tämän strategian hyväksynyt. Siitä on tullut virallista politiikkaa eikä vain yksittäinen varapresidentin puhe”, Forsberg sanoo.
”Tämä on nyt niin voimakas signaali, että ei tätä voi enää ohittaa.”