Metsien läpi
Esteiden ja valvonnan lisääminen ei ole pysäyttänyt laitonta maahantuloa Puolassa.
Syyrialaismies haavoittui vakavasti, kun puolalainen rajavartija ampui häntä selkään 3. marraskuuta lähellä Valko-Venäjän vastaista rajaa.
22-vuotias mies kuului Puolaan yrittäneiden syyrialaissiirtolaisten ryhmään.
Tapauksesta raportoineen puolalaisen kansalaisjärjestön mukaan tilanteessa rajavartijat ampuivat miesjoukkoa kohti ainakin neljä laukausta. Puolan rajavartiolaitoksen mukaan selkään osuminen oli vahinko.
Tapaus on esimerkki Puolan kamppailusta laitonta siirtolaisuutta vastaan Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Viime vuonna raja ylitettiin tai yritettiin ylittää virallisten raja-asemien ulkopuolelta alle 16 000 kertaa. Tänä vuonna yrityksiä on havaittu yli 24 000.
Rajavartiolaitoksen tiedoista voi päätellä, että suurin osan laittomista rajanylittäjistä jää kiinni. Havainnointijärjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton.
Puolan valtiojohdon mukaan liikehdinnän taustalla on Venäjä, joka pyrkii luomaan kaaosta rajalle.
Toisin kuin Suomessa, Puolassa suurin osa kolmansista maista kotoisin olevista siirtolaisista pyrkii maahan virallisten rajanylityspaikkojen ulkopuolisia maastoreittejä pitkin. Tyypillisesti he eivät halua hakea turvapaikkaa Puolasta vaan Saksasta tai jostakin muusta Länsi-Euroopan maasta. Se pakottaa välttelemään rajavartijoita.
Liikehdintä alkoi syksyllä 2021, kun kymmenettuhannet pääosin Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta kotoisin olevat ihmiset tungeksivat rajalle ja yrittivät päästä Eurooppaan. EU-maissa tapahtumat tulkittiin Valko-Venäjän masinoimaksi hybridivaikuttamisoperaatioksi.
Puola reagoi rakennuttamalla rajalle massiivisen teräsaidan. 186 kilometrin mittainen, yli 300 miljoonaa euroa maksanut rakennelma koostuu betonisista sokkelielementeistä, viisimetrisestä palkkirungosta ja sen päällä olevasta piikkilankaesteestä.
Aidan voi kuitenkin kiertää, sillä se kattaa alle puolet Puolan ja Valko-Venäjän noin 400 kilometriä pitkästä rajasta. Lisäksi Valko-Venäjän rajavartijat ovat antaneet tulijoille tikkaita ja työkaluja piikkilankaesteiden katkomiseen tai raja-aidan ali kaivautumiseen, Puolan rajaviranomaiset sanovat. Ihmissalakuljettajat auttavat niitä, joilla on varaa maksaa.
Puola on myös asentanut raja-alueelle lisää valvontakameroita ja liiketunnistimia. Rajavartijoiden apuna alueella partioi sotilaita, joiden määrää on lisätty tuhansilla kesän ja syksyn aikana.
Osa havaittujen rajanylitysten määrän kasvusta selittyy todennäköisesti valvonnan tehostumisella, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvioi.
”Jos ajatellaan, että maahantuloa yrittävien ihmisten määrä olisi sama kuin ennen, ja partiointia lisäämällä saadaan estettyä tuhansia laittomia rajanylityksiä, voidaan alkaa arvioida, paljonko ihmisiä on aiemmin päässyt läpi ilman, että heitä on havaittu.”
Maastoreittien suosiota lisää se, että rajalla kiinnijäämisestä uhkaa seurata välitön palautus takaisin Valko-Venäjälle. Sen mahdollistaa erityislaki, joka säädettiin syksyllä 2021 pakolaiskriisin puhjettua.
Mikäli henkilö hakee Puolasta turvapaikkaa, viranomaisen pitää kuitenkin ottaa hänen asiansa käsiteltäväksi. Siirtolaisia auttavien paikallisten kansalaisjärjestöjen mukaan rajavartijat ovat työntäneet myös tällaisia henkilöitä takaisin rajan yli.
Lisäksi järjestöt kertovat tapauksista, joissa rajaviranomaset ovat pahoinpidelleet tavoittamiaan rajanylittäjiä, ottaneet heidän rahansa ja rikkoneet puhelimet.
”Kaikki tämä tehdään, jotta heidät saataisiin luopumaan rajanylittämisestä”, pakolaisia auttava kansalaisjärjestöaktivisti Anna Alboth sanoi heinäkuussa Euronewsille.
Puolan rajaviranomaiset ovat toistuvasti torjuneet syytökset laittomuuksista.
Valko-Venäjän puolella maan rajavartijat pyrkivät estämään siirtolaisten paluun takaisin ja painostavat heitä yrittämään uudestaan Puolaan.
Etenkin talvella olot ovat ankarat. Osa rajan yli selviytyneistä piileskelee rajaseudun metsissä viikkoja ennen kuin pääsevät salakuljettajien mukana jatkamaan matkaa syvemmälle Puolaan. Avustusjärjestöjen mukaan kahden vuoden aikana maastosta on löydetty jo yli 50 laittoman maahantulijan ruumiit.
Puolan pakkopalautuslaki on saanut kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä ja oikeusoppineilta. Sen sijaan esimerkiksi Saksan sisäministeri Horst Seehofer on pitänyt toimia tarpeellisena.
Myös Hybridiosaamiskeskuksen Savolainen pitää Puolan ratkaisuja perusteltuina, koska on ollut mahdollista, että Puolaan saapuisi hyvin suuri joukko siirtolaisia.
”Vuoden 2015 siirtolaiskriisissä yli miljoona ihmistä tuli pääosin veneillä Kaakkois-Eurooppaan ja lähti sieltä kävellen kohti Keski-Eurooppaa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 143 000 ihmistä on halunnut lähteä hengenvaaralliselle merimatkalle Libyasta Italiaan. Kun maahanpääsy alkaa onnistua jossakin, yrittäjiä ilmaantuu valtavasti lisää.”
Tällaisessa tilanteessa edes kohtuullinen kiinnijäämisen ja pakkopalautuksen riski ehkäisee rajanylityksiä.
”Kyse on hyötylaskelmasta: jos Eurooppaan pyrkijän matka epäonnistuu, se tarkoittaa matkaan käytetyn vaivan ja rahojen hukkaan heittämistä.”
Saksan poliisin kesällä julkaisemien tilastojen mukaan tammi–toukokuussa Puolasta tuli Saksaan lähes 10 000 siirtolaista laittomasti. Saksa on lisännyt valvontaa maiden välisellä rajalla.
Puolan mukaan se ei suojele toimillaan vain itseään vaan koko Eurooppaa.