Turvallisuus ja ihmisoikeudet
3
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Hallituksen suunnitelmat ovat ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Tällaisia uutisia olemme viime aikoina saaneet lukea.
Juristina minua kiinnostaa näissä uutisissa se, onko kyse oikeudellisiin lähteisiin pohjautuvasta oikeudellisesta argumentaatiosta vai poliittisesta keskustelusta.
Perustuslaki, EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset asettavat erilaisia rajoituksia sille, mitä lainsäätäjä voi tehdä. Valtio on paitsi oikeuden luoja myös itse sidottu oikeuteen. Oikeusvaltiossa lainsäätäjän toimintamahdollisuuksien rajoitusten soveltaminen on oikeudellinen tulkintaongelma.
Poliittisiksi nämä oikeudelliset tulkintakysymykset muuttuvat silloin, kun ryhdytään keskustelemaan siitä, pitääkö poliittisten päätösten oikeudellisista rajoituksista välittää. Poliittisesti voidaan toki tietoisesti päättää toimia esimerkiksi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Tällöin otetaan riski, että päätökset kumoutuvat tuomioistuimissa.
Kansalaiskeskustelu oikeudesta ja oikeudellisten tulkintojen kritisointi on osa demokratiaa. On kuitenkin syytä huoleen, jos julkisessa keskustelussa aletaan poliittisin perustein kyseenalaistaa oikeudellisesti perusteltuja tulkintoja, joiden tavoitteena on oikeusvaltion puolustaminen.
