Vaalirahoituksen uudistus laimeni
VTV haluaa lisää työkaluja kampanjakulujen valvontaan. Hallitusohjelmassa niitä ei luvata, vaikka viime vaalikaudella puolueet olivat asiasta yhtä mieltä.
Hallitus ei suunnittele uusia keinoja vaalirahoituksen valvontaan, vaikka viime vuonna kaikki puolueet linjasivat niiden puolesta.
Rahoitusta valvova viranomainen eli Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on toivonut lakiin lisää valtuuksia oman työnsä vahvistamiseksi.
VTV:n mukaan kevään eduskuntavaaleissa lähes kaikilla ilmoitusvelvollisilla on ollut parannettavaa rahoituksensa raportoinnissa. Ilmoitusvelvollisia ovat kansanedustajiksi tai varasijalle päässeet.
Viime vaalikaudella kokoontunut parlamentaarinen eli eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä ehdotti, että virasto olisi voinut tehostaa toimintaansa uusilla tiedonsaanti- ja uhkasakkovaltuuksilla.
Tuoreesta hallitusohjelmasta näitä muutoksia ei enää löydy.
Aiempaa avoimempi vaalirahoitus kuului edellisen hallituksen työlistalle.
Marinin hallitus asetti parlamentaarisen ryhmän alkumetreillään. Ryhmä jätti loppuraporttinsa helmikuussa 2022. Sen pohjalta hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen viime marraskuussa.
Esitys olisi toteutuessaan antanut VTV:lle oikeuden saada tietoja ja virka-apua muilta viranomaisilta vaalirahoituksen valvontaan. Lisäksi VTV olisi voinut uhkasakon nojalla hankkia tietoja tahoilta, joiden se olisi epäillyt tukeneen kampanjoita.
Esityksen monet kirjaukset olivat viraston toiveiden mukaisia, sanoo valvontapäällikkö Jonna Carlson.
”Ihan kaikkia tavoitteitamme emme esitykseen saaneet läpi, mutta tärkeimmät saimme.”
Nykyisin VTV:n tiedusteluihin joutuu vastaamaan ainoastaan ehdokas itse. Uhkasakko voi kohdistua vain ehdokkaaseen. Näin voi käydä, jos ehdokas on jättänyt vaalirahoitusilmoituksen tekemättä tai jos siinä on ilmeinen virhe.
Lakiesitys raukesi, kun sitä ei ehditty käsitellä ennen kevään vaaleja. Se on kohtalona monilla loppuvaalikauden esityksillä.
Orpon hallituksen ohjelma lupaa selkiyttää vaalirahoituslakia useilla tavoilla.
Hallitus muun muassa täsmentäisi, että ehdokkaan pitää ilmoittaa kaikki kampanjaa varten kerätyt varat, ei vain sen aikana käytetyt.
Näiden välisestä erosta nähtiin esimerkki vaalien jälkeen, kun ulkoministeriksi noussut Elina Valtonen (kok) jätti aluksi ilmoittamatta 40 000 euroa käyttämättömiä varoja, jotka kampanja oli kerännyt.
Täsmennysajatus ei ole uusi. Se sisältyi myös keväällä rauenneeseen esitykseen. Nykyinen hallitus ei kuitenkaan ole linjannut esimerkiksi laajemmista valtuuksista VTV:lle.
”Hallitusohjelmassa meille tärkeimpiä asioita ei ole mainittu”, Carlson sanoo.
”Kun edellisellä hallituskaudella on tämä iso työ tehty, niin toivottavasti sitä hyödynnetään. Se jää oikeastaan nähtäväksi, miten nykyinen hallitus haluaa näihin epäkohtiin puuttua.”
Hallituspuolueet tarjoavat kahta selitystä siihen, miksi kaikki uudistukset eivät ole enää työlistalla.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmää johtava Jani Mäkelä viittaa puolueiden prioriteetteihin hallitusneuvotteluissa.
”Sitä joutuu keskittämään voimansa siihen, mikä on keskeisintä, jolloin monesti voi käydä niin, että jotain sinänsä hyvää ja tärkeää jää vähemmälle huomiolle”, hän sanoo.
Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseffin mukaan neuvotteluissa haluttiin varmistua siitä, että tällä kertaa tärkeimmät muutokset toteutuvat.
”Viime kauden esitys raukesi perustuslakivaliokunnassa”, Guseff sanoo.
Valiokuntaa johtaneen Johanna Ojala-Niemelän (sd) mukaan esityksessä ei ollut ”poliittista ongelmaa”.
Useita lakihankkeita pysäyttänyt valiokunta ei siis ollut riitainen tai nähnyt esityksen rikkovan perustuslakia. Käsittelyaika loppui kesken.
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko ja kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Peter Östman kertovat olevansa valmiita hallitusohjelmaa pidemmälle meneviin muutoksiin, jos puolueet pääsevät niistä yksimielisyyteen.
”Kokoomus on valmis tarkastelemaan laajasti vaalirahoituksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä”, Kokko sanoo.
Kukaan hallitusnelikosta ei kuitenkaan sano edistävänsä asiaa aktiivisesti.
Kun Jani Mäkelältä kysyy, miksi perussuomalaiset ei pidä kiinni tiukemmasta sääntelystä, johon puolue oli aiemmin sitoutunut, hän vastaa, ettei tunne yksityiskohtaisesti parlamentaarisen ryhmän vaiheita tai linjauksia.
Kokko, Guseff ja Östman kiertävät kysymyksen.
”Hallitusneuvotteluissa on käyty läpi mahdollisia lainsäädäntötarpeita ja näitä tullaan käsittelemään hallituskauden aikana kahdessa eri parlamentaarisessa työryhmässä”, Östman vastaa.
Viime hallituskaudella ryhmässä puolueita edustivat puoluesihteerit. Kokko ja Guseff jatkavat tehtävissään. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puoluesihteerit ovat vaihtuneet.
Valvova viranomainen ajaa myös suurempia muutoksia kuin mihin poliitikot olivat viime kaudella valmiit.
Nykyinen laki ei sisällä uhkasakkojen lisäksi muita rangaistuksia.
”Käytännössä voi ottaa vastaan lainvastaista tukea ja kampanjoida sillä, mutta siitä ei seuraa mitään sanktioita”, Carlson sanoo.
”VTV:n näkökulma on se, että tähän pitäisi puuttua ja sääntelyn nykyinen taso ei riitä.”