Lisää tukea aikuistumiseen

Otetaan esimerkiksi 14-vuotias, joka sijoitetaan lastensuojelulaitokseen. Hän saa asua siellä 18-vuotiaaksi, mikä maksaa yhteiskunnalle karkeasti puoli miljoonaa euroa. Sen jälkeen hän muuttaa omilleen ja saa halutessaan tukea jälkihuollosta 23-vuotiaaksi asti.

Jälkihuolto on kuin se aikuinen, joka monelta puuttuu.

Yhteiskunnallisesti jälkihuoltoa voi verrata rahasijoituksen hoitoon. Jos nuori saa tarvitsemaansa tukea ja kiinnittyy yhteiskuntaan, rahasijoitus jälkihuoltoineen kannatti. Jos nuori tuesta huolimatta syrjäytyy, kustannuksia yhteiskunnalle kertyy vähintään 1,2 miljoonaa euroa lisää.

Jälkihuoltoon kannattaa siis satsata, THL:n hankepäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz sanoo.

”Lastensuojelussa etsitään uusia avauksia, ja monella hyvinvointialueella luupin alla on jälkihuolto. Esimerkiksi Keski-Suomessa kokeillaan jälkihuoltoneuvolaa ja Pohjois-Pohjanmaalle rakennetaan pakohuonepeliä, jossa oppii itsenäisen asumisen perusteita.”

Vuonna 2024 jälkihuollossa oli reilut 15 800 täysi-ikäistä nuorta. Osa sijoitetuista ei halua jälkihuoltoon tai ”katoaa”, Hirschovits-Gerz sanoo.

Jälkihuollon päättävistä nuorista vajaa 40 prosenttia pärjää peruspalveluilla. Vajaa kolmannes tarvitsee kohdennettua tukea ja loput vahvaa ja monialaista tukea. Jälkihuoltoon oikeutetuilla nuorilla on ikätovereitaan enemmän traumaattisia kokemuksia, neuropsykiatrisia oireita ja mielenterveys- ja päihdeongelmia.

”Apua ei välttämättä osata ottaa vastaan 18-vuotiaana, eikä kaikilla ole siihen voimiakaan.”

Otetaan esimerkiksi nuori, jolla on päihdeongelma ja joka suostuu käymään päihdepalvelussa. Hän ei kuitenkaan uskalla mennä, jolloin tulkinta on, ettei hän ole motivoitunut. Kun useampi ajanvaraus jää käyttämättä, asiakkuus päätetään.

Pahoinvoiva nuori tarvitsee kiinnipitäjän, Hirschovits-Gerz sanoo.

Lokakuussa 2024 Jyväskylässä avattiin jälkihuoltoneuvola, jonka Keski-Suomen hyvinvointialue ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu olivat suunnitelleet. Neuvolassa työskentelee terveydenhoitaja, jolla on kokemusta päihde- ja mielenterveystyöstä.

Erikoisuutena on hyvinvointitarkastus, jota tarjotaan jokaiselle jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle. Siinä käydään läpi fyysistä ja psyykkistä terveyttä, unta ja vuorokausirytmiä, ravitsemusta ja päihteitä, terveydenhoitaja Heli Dahlblom kertoo.

Nuoret kaipaavat myös vertaistoimintaa. Keväällä järjestettiin hyvinvointivalmennusryhmä, jossa Dahlblom, sosiaaliohjaajat ja kokemustoimija keskustelivat nuorten kanssa elintavoista, tunteista, stressistä ja liikunnasta.

Yhden nuoren tavoittelu voi viedä paljon aikaa, Dahlblom sanoo.

”Jos nuori ei tule sovittuun tapaamiseen, otan yhteyttä ja tarjoan uutta aikaa. Pidän yhteyttä, kunnes nuori jättää vastaamatta tai sanoo suoraan, ettei halua.”

Joidenkin kohdalla sinnikkyys toimii. ”On nuoria, joilla on jäänyt viisikin kertaa väliin. Kun nuori sitten saapuu tapaamiseen, siitä on tullut oikein hyvä. Nuorten on vaikeaa löytää oikeaa luukkua, ja siinä olen tukena ja apuna.”

Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Nuorten Akatemia ovat suunnitelleet Pohjois-Pohjanmaalle pakohuonepelin jälkihuollon tueksi. Sitä kokeillaan lastensuojelulaitoksissa Helsingissä keväällä ja sen jälkeen laajemmin Oulussa.

Pakohuonepeli opettaa asumisen perusteita, Diakonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Senni Laine kertoo.

”Tarina menee näin: Vuokran­antaja kertoo, että Valo on kadonnut. Kaverit lähtevät Valon kotiin selvittämään, miten hän on sössinyt asumisensa ja rahankäyttönsä. Esimerkiksi yhdessä tehtävässä pitää kertoa, millaista taloudellista tukea jälkihuollosta voi saada, kun rahat ovat loppu.”

Nuorten täytyy saada tietoa, ettei tulisi tehtyä pahoja virheitä, Laine sanoo. Hänestä nuoria pitäisi valmentaa itsenäistymiseen jo hyvissä ajoin sijaishuoltopaikassa.

”Hyvinvointialueiden säästöt ovat iskeneet järkyttävästi jälkihuoltoon. Pohjois-Pohjanmaalla tuki on usein sitä, että nuorelle annetaan puhelinnumero ja sanotaan, että ’laita viestiä, jos tarvitset apua’. Kun nuori laittaa viestin, vastaus tulee parin päivän päästä.”

Lastensuojelulaissa ei yksiselitteisesti määritellä, mitä jälkihuolto on ja mitä sen tulisi sisältää. Siksi palvelut eri hyvinvointialueilla vaihtelevat, Tanja Hirschovits-Gerz THL:sta toteaa.

Myös maksajasta on kiistaa.

Jälkihuollon maksaa hyvinvointialue, joka sijoittaa lapsen. Lapsi saatetaan sijoittaa toiselle alueelle, jonne hän täysi-ikäisenä jää. Riskinä on, ettei hän tällöin saa asuin­alueensa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, koska tulkitaan, että jälkihuollon pitäisi ne maksaa.

Hyvinvointialueilla on toivottu lainsäädännön selkiyttämistä, Hirschovits-Gerz toteaa.

Hänestä jälkihuoltoa pitäisi kehittää monialaiseksi aikuistumisen tueksi, jotta kaikilla nuorilla olisi valmiudet edetä koulutukseen ja työelämään. Vuonna 2021 jälkihuollon nuorista 39 prosenttia ei ollut varusmiespalveluksessa, koulutuksessa eikä töissä.

Lastensuojelu maksaa noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Jälkihuoltoneuvola ja pakohuonepeli ovat lastensuojelun sosiaalisia innovaatioita, joita rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston pluskaudella vuosina 2021– 2027 yhteensä 30 miljoonalla eurolla.

Sen jälkeen on päätettävä, kannattaako esimerkiksi jälkihuoltoneuvolaa jatkaa.