Kuka lepyttäisi ”tuplavihaajat”?
Lähes viidesosa vaa’ankieliosavaltioiden äänestäjistä on karsastanut sekä Donald Trumpia että Joe Bidenia. Tämä joukko voi ratkaista vaalit.
4
MIN
Termissä on vahva arvolataus. Sen sijaan että puhuttaisiin liikkuvista tai nukkuvista äänestäjistä, Yhdysvaltain mediassa puhutaan usein ”tuplavihaajista”. He ovat molempia presidenttiehdokkaita vierastavia rekisteröityneitä äänestäjiä.
Heidän päätöksillään on ollut paljon merkitystä tiukkojen vaalien tuloksille.
Vuonna 2016 vaalit voittanut Donald Trump sai tuplavihaajien äänistä 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin Hillary Clinton. Vuonna 2020 Joe Biden keräsi molempia ehdokkaita karsastaneiden ääniä 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin Trump.
Ovensuukyselyiden mukaan viime vaaleissa tuplavihaajia oli kolme prosenttia äänestäneistä.
Bidenin vielä ollessa tulossa presidenttiehdokkaaksi heitä oli useiden kyselyjen mukaan lähes viidesosa rekisteröityneistä äänestäjistä. Washington Postin kesäkuisessa gallupissa 18 prosenttia Arizonan, Georgian, Michiganin, Nevadan, Pennsylvanian ja Wisconsinin äänestäjistä oli tyytymätön sekä Bideniin että Trumpiin.
Vuonna 2016 Trump voitti viisi näistä vaa’ankieliosavaltioista. Neljä vuotta sitten Biden voitti niukasti ne kaikki.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi todennäköisesti nousevan Kamala Harrisin kyky vedota tuplavihaajiin on vaalien keskeisiä kysymyksiä.
Ensi merkit ennakoivat muutosta. New York Timesin 25. heinäkuuta julkaisemassa kyselyssä tuplavihaajia oli enää kahdeksan prosenttia.
Tuplavihaajien koostumuksesta on erilaisia arvioita. Verkkolehti Politico arvioi maaliskuussa, että joukossa on hieman keskivertoa enemmän nuoria ja latinoäänestäjiä.
Washington Postin mukaan joukossa on keskimääräistä enemmän nuoria, mustia ja latinalaisamerikkalaisia. Ryhmässä korostuvat myös isojen kaupunkien naiset, joille uskonto ei ole merkittävä tekijä.
”Harrisille näiden äänestäjäryhmien tavoittaminen on helpompaa kuin Bidenille”, Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen arvioi.
Heiskanen ei pidä tuplavihaajista puhumisesta.
”Valtaosa tyytymättömistä ihmisistä on kyllästynyt koko kaksipuoluejärjestelmään. Heidän demonisoimisensa vihaajiksi tukee pohjimmiltaan ajatusta siitä, että kaksipuoluejärjestelmä olisi ainoa vaihtoehto.”
Tuplavihaajat viittaa vain rekisteröityneiden äänestäjien ryhmään. Kun mitataan kaikkien yhdysvaltalaisten poliittisia mieltymyksiä, puolueiden kannattajat ovat olleet jo pitkään vähemmistössä.
Gallup-yhtiön kyselyjen mukaan vuodesta 2008 valtaosa kaikista amerikkalaisista on kuvaillut itseään poliittisesti riippumattomiksi. Tammikuussa 2024 tehdyssä kyselyssä ennätykselliset 43 prosenttia vastaajista ei ilmoittautunut minkään puolueen tukijaksi.
Sekä republikaanien että demokraattien kannattajia oli yhtä iso osuus vastaajista, 27 prosenttia. Demokraateille luku oli vuodesta 1988 tehtyjen mittausten heikoin.
”Koko hallinnon jumiuttaneet kiistat ovat saaneet monet ajattelemaan, ettei kaksipuoluejärjestelmä tue nykyajan poliittista ilmapiiriä”, Heiskanen sanoo.
nykyjärjestelmä painostaa myös riippumattomia äänestäjiä valitsemaan puolensa. Gallupin tammikuisessa kyselyssä niukka enemmistö heistä ilmoitti kallistuvansa enemmän republikaanien kuin demokraattien suuntaan.
New York Timesin heinäkuisessa kyselyssä todennäköisiksi äänestäjiksi ilmoittautuvien kannatus jakautuu lähes tasan Trumpin ja Harrisin välillä. Tuplavihaajiin todennäköisesti vetoavat teemat voivat ratkaista tuloksen.
Varsinkin demokraattimieliset nuoret ovat arvostelleet laajasti Israelin sotaa Gazassa. Vaalikeskustelua kuumentaa myös korkeimman oikeuden päätös, joka kumosi kansallisen aborttioikeuden.
Molemmat teemat antavat Harrisille Bidenia paremman mahdollisuuden vedota epävarmoihin äänestäjiin, Heiskanen uskoo.
”Ulkopolitiikka ei perinteisesti nouse keskeiseksi vaaliteemaksi. Bidenin tuki Israelille on kuitenkin herättänyt merkittävää protestihenkeä nuoremmissa äänestäjissä, jota Harris voi tasoittaa.”
Vielä enemmän voitettavaa Harrisilla on osavaltiotasolle siirtyneessä aborttikeskustelussa, jossa ehdokkaat esiintyvät lähinnä arvojohtajina.
”Katolilaiselle Bidenille abortti oli vaikea aihe. Trump tietää, että aborttipäätös aiheutti republikaaneille vuoden 2022 kongressivaalien tappion ja välttää siksi puhumasta koko asiasta.”
Jamaikalais- ja intialaistaustaisen Kamala Harrisin voisi kuvitella kahmivan vähemmistöjen äänet kilpailijaltaan, joka tunnetaan maahanmuuttajavastaisista puheistaan. Trumpilla on kuitenkin huomattavaa kannatusta vähemmistöryhmissä.
Pew-tutkimuskeskuksen heinäkuisessa kyselyssä rekisteröityneistä latinoäänestäjistä niin Trumpia kuin Bidenia kannatti 36 prosenttia vastaajista. Toukokuussa tehdyssä Pew’n kyselyssä rekisteröityneistä mustista äänestäjistä 18 prosenttia kannatti Trumpia.
”Monella latinolla ja eteläosavaltioiden mustalla on varsin konservatiivinen aatemaailma, vaikka äänestäisi demokraatteja”, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku sanoo.
”Näille ryhmille esimerkiksi ehdokkaan uskonnolliset näkemykset ovat tärkeitä. Harrisin suhde uskontoon on monille äänestäjille vielä epäselvä.”