Ilmastopolitiikka piipussa
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen menee ”vähintään tiukille”, ympäristöministeri sanoo.
2
MIN
Petteri Orpon (kok) hallitus siirsi ilmastopolitiikan huomiota liikenteen päästöistä ja maankäytöstä teknisiin hiilinieluihin ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Miten työ edistyy, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok)?
”Parille suurelle teollisuuden hiilidioksidin talteenoton pilottihankkeelle tarkoitettua 140 miljoonan euron starttirahaa valmistellaan. Hankkeet käynnistyvät lähivuosina. EU-tasolla komissio antoi helmikuussa tiedonannon teollisen hiilensidonnan edistämisestä, joten Suomen kannalta suunta on hyvä.
Teollisuuden on myös saatava puhdasta sähköä. Tätä edistämme esimerkiksi uudistamalla ydinvoimalakia. Puhdas sähköntuotanto on jo nyt Suomen etu, jonka uskon houkuttelevan investointeja.”
Puhetta on ollut etenkin ”piippujen tulppaamisesta” eli teollisuuden suurten yksittäisten saastuttajien hiilidioksidin talteenotosta. Onko piippuja tulpattu?
”Nämä suuret teolliset investoinnit ovat pitkiä hankkeita. Me kiritämme toimintaa, jotta saisimme muutaman ison piipun tulpattua kymmenessä vuodessa. Jos esimerkiksi Kemin ja Äänekosken selluloosatehtaiden piiput tulpattaisiin vuoteen 2035 mennessä, se vastaisi miltei koko henkilöautoliikenteen päästöjä.”
Luonnonvarakeskus arvioi helmikuussa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen olevan karkaamassa etenkin metsänkäytön takia. Loppuuko aika kesken?
”Menee vähintään tiukille. Hiilinielu romahti, kun Venäjän puuntuonnin loppuminen lisäsi hakkuutarvetta ja turvemaiden päästöjen arviointia muutettiin. Tämä aiheutti yllätyksen. Etsimme lisätoimia, mutten tiedä, saako maankäytön nielua käännettyä riittävään kasvuun yksinään. Juuri siksi puhun piippujen tulppauksesta täydentävänä keinona, vaikka epävarmuuksia on ja se vie aikaa.”
Piippujen tulppaushankkeet maksavat valtavasti, ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto väläytti uutta EU-ilmastorahastoa investointien rahoittamiseksi. Tarvitaanko valtaviin hankkeisiin uutta yhteisvelkaa?
”Tämä 140 miljoonaa euroa on starttiryyppy, turha uskotella itselleen sen isompaa. Uudet pistemäiset yritystuet sotkevat markkinoiden toimintaa ja voivat aiheuttaa valtiojohtoisia virhesijoituksia. Tulevina vuosina EU ja Euroopan investointipankki rahoittavat investointeja joka tapauksessa kymmenillä miljardeilla jo voimassa olevista rahoitus- ja budjettikehyksistä. Meille keskeistä on, että se suunnataan teknologioihin, joissa olemme vahvoilla.”