Tappiollinen lentokenttäyhtiö

Valtion omistaman lentoasemayhtiön Finavian taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi muutamassa vuodessa. Yhtiöllä on Suomessa parikymmentä lentokenttää.

Vuosien 2020–2023 aikana Finavia on tehnyt yli 300 miljoonaa euroa tappiota. Etenkin Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät ovat romahtaneet, eivätkä ne ole palautuneet koronaa edeltäviin lukemiin.

Vuonna 2024 matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla oli noin 16,3 miljoonaa, kun vielä vuonna 2019 matkustajia kirjattiin 21,8 miljoonaa.

Venäjän aloittama hyökkäyssota ja sitä seurannut Venäjän ilmatilan sulkeminen ovat vaikeuttaneet Finnairin lentoja Aasiaan.

Finavia ehti investoida Helsinki-Vantaalle yli miljardi euroa, koska Finnair panosti voimakkaasti Aasiaan etenkin ennen koronaa ja Ukrainan sotaa. Investointiohjelma aloitettiin jo vuonna 2013 ja se saatiin päätökseensä 2023.

Kymmenessä vuodessa geopolitiikka on muuttunut ja Finnairin Aasia-strategian epäonnistuminen näyttää vaikuttavan myös Finavian tulokseen.

Helsinki-Vantaan ongelmien lisäksi Finavian tulosta rasittavat tappiolliset maakuntakentät Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kokkola-Pietarsaaressa ja Kemi-Torniossa.

Petteri Orpon (kok) halli­tus on päättänyt hallitusohjelmassaan, että Finavian lentoasemaverkko kuitenkin säilytetään nykymuodossaan. Lentoasemia ei suljeta.

Päätöksen seurauksena hallitus joutuu todennäköisesti antamaan vuoden 2025 puoliväliriihessä tappiollisille maakuntakentille lisää rahaa.

Maakunnissa on vientiyrityksiä ja lentoyhteydet ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämälle. Jos tappiolliset kentät suljettaisiin, voisi alueiden taloudellinen näivettyminen kiihtyä ja yrittämisen edellytykset heikkenisivät.

Myös turismia halutaan kasvattaa, muuallakin kuin Lapissa. Tällä hetkellä Finavian Lapin kenttien matkustajamäärät ovat nousseet etenkin joulu­sesonkina.

Toisaalta käyttöaste on jo niin korkealla, ettei matkustajia mahdu enempää Lapin pienehköille lentoasemille. Esimerkiksi jouluna 2024 osa turisteista joutui jonottamaan lentoaan ulkona pakkasessa.

Keskustelu lentokentistä on ajankohtainen, sillä liikenne- ja viestintäministeriö on päivittämässä 12-vuotista liikennesuunnitelmaa vuosille 2026–2037.

Maantietä, ratoja, satamia ja lentokenttiä tarkastellaan yhä tarkemmin huoltovarmuuden, puolustuksen ja elinkeinojen yhteensovittamisen näkökulmista.

Ministeriön tekemässä luonnoksessa mainitaan, että matkustajamäärän vähentyminen Helsinki-Vantaalla on vaikuttanut merkittävästi Finavian kykyyn kattaa maakuntakenttien kuluja.

Liikenneministeriön mukaan Finavian tappiot maakuntakentillä ovat 20 miljoonaa euroa vuodessa, kun investoinnit lasketaan mukaan.

Tappiolliset kentät ovatkin Finavialle rasite, joka vaikuttaa valtion tuloihin ja sitä kautta myös veronmaksajiin. Yhtiö on maksanut edellisen kerran osinkoja vuonna 2019.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki myöntää, että Helsinki-Vantaan matkustajamäärien hidas kehittyminen Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi vaikuttaa merkittävästi Finavian taloudelliseen asemaan ja sitä kautta myös Suomen lentoasemaverkoston ylläpitoon.

”Matkustajamäärät hiljaisimmilla lentoasemilla ovat vähäiset, mikä tekee pienistä lentoasemista voimakkaasti tappiollisia.”

”On tärkeä huomata, että Fin­avian lentoasemat eivät saa minkäänlaisia lentoliikenteen tukia, vaan tuet kohdistuvat täysimääräisesti reittiä operoivalle lentoyhtiölle.”

Mäen mukaan Finavia on pystynyt paikkamaan tappiotaan osittain muilla palveluilla. Tuottoja on saatu esimerkiksi pysäköinnistä, kiinteistöjen vuokrista ja myynnistä.

”Muut kuin suoraan lentoliikenteeseen liittyvät tuotot kattavat jo lähes puolet yhtiön liikevaihdosta.”

Toimitusjohtaja näkee Fin­avian tulevaisuuden kuitenkin valoisana, sillä lentomatkustamisen lisääntyminen on maailmanlaajuinen trendi. Myös Aasian-lentojen määrän uskotaan palautuvan tulevina vuosina.