Paluu ministeriöön
Jari Lindström pohtii nyt ikääntyneiden työttömyyttä. Hän on hakenut töitä itsekin.
3
MIN
Entinen työministeri Jari Lindström alkaa selvittää, kuinka yli 55-vuotiaiden suomalaisten työllisyysastetta voitaisiin nostaa.
Nykyinen työministeri Arto Satonen (kok) kertoo Suomen Kuvalehdelle, että Lindström nimitetään kuun vaihteessa selvityshenkilöksi työ- ja elinkeinoministeriöön vajaan vuoden mittaiselle toimikaudelle.
Hallitus haluaa Suomeen 100 000 uutta työllistä ja pidemmällä aikavälillä myös 80 prosentin työllisyysasteen.
”Se tarkoittaa, että meidän tulisi saada myös yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta korkeammaksi”, Satonen sanoo.
Käytännössä Lindströmiltä odotetaan paitsi ehdotuksia työvoimapoliittisista keinoista myös jonkinlaista hahmotelmaa siitä, miten niin kutsutusta Singaporen mallista voitaisiin toteuttaa kokeilu Suomessa.
Singaporen siltatyömallia on luvattu selvittää Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa.
Aasialaisessa kaupunkivaltiossa työntekijällä on oikeus pyytää työnantajalta eräänlaista tulevaisuuskeskustelua alimman eläkeiän saavutettuaan.
Keskustelussa voidaan sopia esimerkiksi työajan lyhentämisestä tai vastuiden keventämisestä – tai vaihtoehtoisesti sopia, että jatketaan nykyisellään.
”Työnantajan ei ole välttämättä suostuttava kaikkiin ehdotuksiin, mutta silloin heidän täytyy perustella, miksi niitä ei voida toteuttaa”, Satonen avaa.
Jos työn vaativuutta tai esimerkiksi työaikaa lyhennetäisiin, voidaan palkan pudotusta korvata työntekijälle eläkejärjestelmästä.
”Singaporessa työurat ovat pidentyneet tämän mallin myötä.”
Satonen korostaa, että tässä vaiheessa tehdään vasta esitys mallin kokeilemisesta, ei varsinaisesta käyttöönotosta.
”Mutta itse uskon tähän malliin.”
Singaporen malli ei ole vieras Jari Lindströmillekään.
Lindström kantoi työministerin salkkua Juha Sipilän (kesk) hallituksessa vuosina 2015–2019, ensin perussuomalaisena ja myöhemmin sinisenä.
Hän muistelee törmänneensä ajatukseen jo omalla ministerikaudellaan. Sitä piti esillä Ralf Sund, joka työskenteli tuolloin toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa.
”Olen itse puhunut monia vuosia mestari-kisälli-mallista, joka ei ole oikein lähtenyt liikkeelle Suomessa. Työn keventäminen on yksi puoli tässä mallissa, mutta yksi vaihtoehtohan olisi, että pitkään jotakin tehtävää tehnyt henkilö olisi viimeisinä työvuosinaan ’mestarina kisälleille’. Eli työn luonne muuttuisi tekijästä opettajaksi”, Lindström pohtii.
”Suomessa hukataan paljon hiljaista tietoa työelämässä.”
Lindström aloitti itse keväällä uusissa töissä, projektipäällikkönä kehittämisyhtiö Cursor Oy:ssä. Tätä edelsi työttömyysjakso, josta entinen ministeri on myös itse kertonut julkisuudessa.
58-vuotiaana hän onkin myös oman selvityksensä ”kohderyhmää”. Mistä siis kiikastaa?
”Varmasti saisin palkinnon, jos osaisin vastata tähän suoraan. On helppoa sanoa, että kyse on asenneongelmasta. Varmasti asenteissakin on korjattavaa, ja niitä yritän myös tässä selvittää: millaisia asenteita tähän kysymykseen liittyy ja miksi”, Lindström sanoo.
Toisaalta Lindström kertoo törmänneensä myös yrityksiin, joissa kokeneempia työntekijöitä arvostetaan.
Yli 55-vuotiaiden työllisyys ja ikäsyrjintä työelämässä ovat nyt paljon esillä, Lindström pohtii. Aiheesta kirjoitetaan, ja sitä puidaan television ajankohtaisohjelmissa.
Syykin on helppoa nähdä: Elinajanodote on pidentynyt ja ihmiset ovat pidempään työkykyisiä.
”Työssä pitäisi myös jaksaa pidempään. Kun ihmisiltä kysytään, mikä saa heidät jaksamaan, niin ykkösenä tulee usein se, että voi vaikuttaa työn tekemiseen ja sen sisältöön. Odotan mielenkiinnolla tätä tehtävää ja myös sitä, voitaisiinko näitä yhdistää selvitykseen”, tuleva selvityshenkilö arvioi.
Työelämän ikäsyrjinnästä saa palautetta myös nykyinen työministeri.
”Ehkä, koska olen samaa ikäryhmää itsekin”, 57-vuotias Arto Satonen pohtii.
Satonen myöntää, että lopulta lainsäätäjällä on rajalliset keinot puuttua esimerkiksi huonoihin asenteisiin.
”Mutta totta kai kun nostamme esille hyviä käytänteitä ja positiivisia onnistumisia, niin sillä vaikutetaan myös niihin.”