Putinin eristäminen epäonnistui

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous käynnisti prosessin, jonka lopputulokset ovat arvaamattomia.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit neuvottelivat perjantaina 15. elokuuta vajaan kolmen tunnin ajan amerikkalaisessa sotilastukikohdassa Alaskan Anchoragessa.

Kokouksen jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti matkustavansa tapaamaan presidentti Trumpia heti maanantaina 18. elokuuta. Zelenskyin tueksi Valkoiseen taloon koottiin ryhmä eurooppalaisia valtionjohtajia mukaan lukien Suomen presidentti Alexander Stubb.

”Alaskan kokouksesta puhuttiin ennakkoon koko viikko Putinin voittona, mutta kyllä sitä edelleenkin kannattaa korostaa. Lännen yritykset eristää Putin ovat nyt ohi”, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.

Venäjän presidenttiä on yritetty pitää kansainvälisesti eristyksissä sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan talvella 2022. Eristys päättyi näyttävästi, kun Putin asteli Anchoragessa punaista mattoa kättelemään Donald Trumpia.

”Nyt on käynnistetty kahdenvälinen neuvotteluprosessi. Ja niin kauan kuin se jatkuu, on epätodennäköistä, että Venäjää vastaan nähdään uusia, kovia pakotteita.”

Putinin kannalta tapaamisen riski oli, että huippukokouksen päättyminen haaksirikkoon olisi voinut johtaa uusiin pakotteisiin Venäjää vastaan. Presidentti Trump uhkasi perjantaina matkalla Anchorageen Venäjää uusilla pakotteilla, jos Ukrainaan ei saada tulitaukoa.

Suunnitelmana oli horjuttaa Venäjän taloutta asettamalla pakotteita erityisesti Kiinalle ja Intialle, jotka ostavat öljyä ja kaasua Venäjältä. Pakotteet olisivat merkinneet uusia, jopa sadan prosentin tulleja näiden maiden tavaraviennille Yhdysvaltoihin.

Huippukokouksen jälkeen Trump ei puhunut pakotteista enää mitään.

Alaskan kokous ei ollut presidentti Putinille pelkkä symbolinen voitto. Muutaman tunnin palaverilla Venäjän johtaja onnistui kääntämään mieleisikseen tärkeimmät lähtökohdat, joista Ukrainan rauhasta keskustellaan.

Alaskan kokouksen jälkeen Trump esimerkiksi ilmoitti, että nyt neuvotellaan suoraan rauhasta, ei tulitauosta. Euroopan maat ovat korostaneet, että ennen rauhanneuvotteluja Venäjän pitää ehdottomasti suostua tulitaukoon. Sitä painotti maanantaina myös Suomen ulkoministeri Elina Valtonen.

Myös alueluovutuksia Venäjälle on pidetty pöyristyttävänä hyökkääjän palkitsemisena.

Trump soitti Alaskan kokouk­sen jälkeen Euroopan johtajille ja kertoi neuvottelujen kulusta. The New York Times -lehden mukaan Trump kertoi, että Yhdysvallat tukee mallia, jossa Ukraina luovuttaa Venäjälle loput Donbasin aluees­ta. Vastineeksi Venäjä suostuu rintamalinjan jäädyttämiseen muualla Ukrainassa.

Donetskin sekä Luhanskin maakuntien muodostamassa Donbasissa on käyty jo vuosia kulutussotaa, jossa Venäjä on kärsinyt raskaita tappioita mutta edennyt pikkuhiljaa.

”Donbasin luovuttaminen ei ole Ukrainalle poliittisesti mahdollista”, Moshes arvioi.

”Lisäksi se olisi sotilaallisesti erittäin vaarallista. Ukraina luovuttaisi vahvasti linnoitetun alueen, jonka jälkeen on avointa peltomaata, jossa hyökkääminen olisi Venäjälle huomattavasti helpompaa.”

Alaskan tapaaminen kesti suunnitellun seitsemän tunnin sijaan alle kolme tuntia. Sen päätteeksi ei julkaistu virallista julkilausumaa, jossa olisi kerrottu neuvottelujen sisällöstä. Arkady Moshes kehottaakin virallisen tiedon puuttuessa suhtautumaan varovaisesti esimerkiksi arvioihin, joiden mukaan länsimaat tarjoaisivat Ukrainalle turvatakuita vastineeksi alueiden luovuttamisesta Venäjälle.

”Turvatakuu on sana, jonka voi venyttää merkitsemään oikeastaan mitä vain. Toimivat takuut vaatisivat joukkojen sijoittamista Ukrainaan”, Mo­shes muistuttaa.

”Euroopan maat eivät ole olleet siihen valmiita, eikä Yhdysvallat ole todellakaan ollut siihen valmis. En tässä vaiheessa oikein usko, että mikään on sen suhteen muuttumassa.”

Moshes ottaa esimerkin Koreasta. Siellä Yhdysvallat on sijoittanut 25 000 sotilasta Koreoi­den väliselle 250 kilometrin rajalinjalle.

Ukrainassa etulinja on yli tuhat kilometriä, joten korealaisella matematiikalla lännen pitäisi sijoittaa linjalle 100 000 sotilasta estämään Venäjän uutta hyökkäystä. Se ei ole mahdollista.

Toinen vaihtoehto ovat paperiset turvatakuut, joilla ei ole käytännön pelotevaikutusta Venäjän suuntaan. Sellaisista takuista Ukrainalla onkin jo kokemusta.

Maa allekirjoitti 1994 Budapestin muistion, jossa se luopui alueelleen sijoitetuista entisen Neuvostoliiton ydinaseista vastineena alueellisen koskemattomuutensa takaamisesta. Sopimuksen allekirjoittivat Venäjän ja Ukrainan lisäksi Iso-Britannia sekä Yhdysvallat.

Vuonna 2014 Venäjä rikkoi Budapestin sopimusta, kun se valtasi Krimin. Yhdysvallat ja Britannia ilmoittivat, että ne eivät puutu tilanteeseen suoraan välttääkseen yhteenoton Venäjän kanssa.

Ukrainan saa ehkä varovaiseksi myös kokemus Naton vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksesta. Siellä maalle luvattiin jäsenyys sotilasliitossa.

”Ukrainalaiset ovat tällä kertaa erittäin tarkkoja siitä, mihin he suostuvat”, Arkady Moshes arvioi.