Valtonen: Ukraina-neuvottelut edellyttävät aselepoa – Venäjä ei näytä liikahtaneen vaatimuksistaan, ulkoministeri arvioi
Pääministeri Orpo ja ulkoministeri Valtonen eivät vielä maanantaina halunneet ottaa kantaa siihen, lähetettäisiinkö Ukrainaan myös suomalaisjoukkoja.
3
MIN
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan Ukrainan mahdollisten turvatakuiden sisältö vaatii tarkennusta.
”On tärkeää, että täsmennämme yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, millaiset turvatakuut voisivat olla tilanteessa, jossa päästäisiin rauhaan tai edes aselepoon”, Valtonen sanoi toimittajille maanantaina kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksen yhteydessä Oulussa.
Valtonen toivoo maanantaina selviävän, mitä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin väläyttämät turvatakuut käytännössä tarkoittavat. Trump tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja eurooppalaisia johtajia Valkoisessa talossa illalla Suomen aikaa.
Tapaamista edelsi Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin huippukokous Alaskassa.
”Toisaalta neuvotteluthan edellyttävät aselepoa. Ei ole mahdollista, että näin laajasta skaalasta erilaisia yksityiskohtia päästäisiin sopuun ilman, että aseet sillä aikaa vaikenisivat”, Valtonen tähdensi.
Ulkoministeri kertoi myös toivovansa, että maanantain tapaaminen viitoittaisi tietä Putinin, Trumpin ja Zelenskyin yhteiselle tapaamiselle myöhemmin.
Valtosen mukaan Venäjä ei näytä liikahtaneen Alaskan-kokouksen perusteella aiemmista vaatimuksistaan. Toisaalta ulkoministeri kehui viime viikkojen ”hyvää koordinaatiota” Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten maiden kesken kohti rauhaa.
Trumpin ja eurooppalaisten johtajien lausunnot ovat kuitenkin olleet keskenään myös ristiriitaisia. Iloisesti Putinin Alaskassa vastaanottanut Trump kirjoitti varhain maanantaina Suomen aikaa Truth Social -viestipalvelussa, että Ukrainan Zelenskyi voisi halutessaan ”lopettaa sodan nopeasti”. Hän myös kirjoitti, ettei Ukraina voi saada takaisin Krimin niemimaata tai liittyä Natoon.
Kuinka syvää yhteisymmärrys todellisuudessa Euroopan ja Yhdysvaltain välillä on?
”Presidentti Trumpin tyyli on tietysti sellainen, että hän tiivistää ja kärjistää – ja joskus saattaa suuntakin muuttua. Näinhän olemme tottuneet hänet kokemaan. Mutta me pelaamme niillä korteilla, mitkä meillä on. Ja ne ovat itse asiassa aika vahvat”, Valtonen sanoi viitaten eurooppalaiseen yhteistyöhön.
”Ei Ukraina tarvitse lännen apua antautumiseen. Ukraina tarvitsee lännen apua siihen, että olemme yhteisten periaatteidemme ja arvojemme takana ja siihen, että tuemme heitä.”
Valtonen myös muistutti, ettei Venäjän lupauksiin ole syytä luottaa.
”Venäjä on viime vuosina rikkonut käytännössä kaikkia kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia, joita se itse tai sen edeltäjä on ollut aikanaan jopa itse luomassa. Se, että nojattaisiin Venäjän sanaan, että se ei laajenna sotatoimiaan tai pysyy oman rajojensa sisällä… Sellaisen paperin arvo ei ole kovin kummoinen.”
Sekä Valtonen että pääministeri Petteri Orpo (kok) korostivat maanantaina, että Ukraina päättää itse alueidensa kohtalosta ja myös siitä, mihin kansainvälisiin organisaatioihin se liittyy tai ei liity.
Orpo sanoi maanantaina toimittajille pitävänsä ”päivänselvänä”, että edessä on joka tapauksessa hyvin vaikeat neuvottelut.
”Asetelma, jossa Vladimir Putin ei antanut Alaskassa käytännössä yhtään periksi alkuperäisistä tavoitteistaan, on vaikea. Siksi on erittäin tärkeää, että Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen yhteistyö on vahvaa ja saumatonta”, hän sanoi maanantaina toimittajille.
”Yhdysvaltain osallistuminen turvatakuiden osallistumiseen on aivan keskeistä. Onneksi Trumpin viesti tästä oli selkeä ja positiivinen.”
Pääministeri muistutti, että Ukrainan oma armeija on tällä hetkellä Euroopan vahvin. Samalla se kuitenkin tarvitsee tuekseen läntisiä joukkoja sekä materiaali- ja tiedustelutukea.
Sekä pääministeri että ulkoministeri pitivät ennenaikaisena spekulaationa sitä, miten Suomi voisi osallistua mahdolliseen operaatioon Ukrainassa.
”Aiemmin hallitus on linjannut perusperiaatteena, että koska olemme etulinjan maa, niin ensisijaisesti suomalaisten joukkojen tehtävä on puolustaa Suomea”, Orpo sanoi.
Pääministerin mukaan keskustelua tullaan käymään uudelleen heti, kun asiasta on olemassa tarkempaa tietoa. Yksiselitteistä vastausta siihen, voidaanko suomalaisia sotilaita ylipäänsä lähettää Ukrainaan, ei pääministerin mukaan vielä voida antaa.
Orpo mainitsi, että myös erilaiset tuki- ja koulutustehtävät voisivat tulla Suomen kohdalla kyseeseen.
”Suomi osallistuu tälläkin hetkellä muun muassa koulutustyöhön ja erilaisiin suunnittelutehtäviin.”