YK:ssa ihmisoikeuksia valvovat myös niitä loukkaavat valtiot – Miksi maailma juuri nyt näpäytti Venäjää?
Venäjän tilalle YK:n ihmisoikeusneuvostoon valittiin Unkari.
Venäjän jatko YK:n ihmisoikeusneuvostossa torpattiin YK:n yleiskokouksessa 28. lokakuuta. Syynä olivat Venäjän toimet Syyriassa. Samaan aikaan neuvostossa jatkaa useita valtioita, joiden suhtautuminen ihmisoikeuksiin ei ole parempi kuin Venäjällä.
Jatkokauden sai esimerkiksi Saudi-Arabia, joka käy Jemenissä sotaa vastaavin keinoin kuin Venäjä Syyriassa. Kotimaassaan Saudi-Arabian hallinto muun muassa vainoaa toisinajattelijoita ja polkee naisten oikeuksia.
Jäseniä ovat myös Burundi, Ruanda ja Venezuela, joissa ihmisoikeusrikkomukset ovat toistuvia. Miksi näiden jatkoa ei kyseenalaistettu ja vain Venäjää rangaistiin?
Osin syynä on neuvoston jäsenten valintatapa, sanoo vanhempi tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista.
Valtiot jaetaan maantieteellisiin ryhmiin, joille neuvoston paikat on kiintiöity. Alueellinen tasa-arvo toteutuu, mutta samalla aukeaa mahdollisuus lehmänkauppoihin.
Saman alueen valtiot voivat sopia, mitkä asettuvat ehdolle. Ja jos ehdokkaita on yhtä paljon kuin paikkoja, muuttuu äänestys muodollisuudeksi – ehdolla olevat on pakko valita.
Näin kävi myös nyt.
Saudi-Arabia valittiin, koska alueelta ei ollut muitakaan tarjokkaita. Vastaavasti Venäjää pystyttiin näpäyttämään osittain juuri sen takia, että Itä-Euroopasta asetettiin riittävästi ehdokkaita.
Venäjän tilalle tosin nousi Unkari, jota on arvosteltu muun muassa turvapaikanhakijoiden epäinhimillisestä kohtelusta ja lehdistön toimintavapauden rajoituksista.
”YK ja sen ihmisoikeusneuvosto koostuvat jäsenmaistaan. Niiden on vaikea nousta poliittisen pelin yläpuolelle”, Creutz sanoo.
”Poliittista peliä ohjaa usein ideologia tai talous. Ihmisoikeudet jäävät sivuun.”
YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006 korvaamaan aiempi ihmisoikeustoimikunta. Toimikuntaa oli kritisoitu siitä, että se valikoi käsittelemiään tapauksia poliittisin perustein ja otti jäsenikseen ihmisoikeuksia räikeästi loukkaavia valtioita.
Neuvoston jäsenlistan perusteella on selvää, että kokonaan ongelmista ei ole päästy. Silti nykyinen järjestelmä on edeltäjäänsä parempi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.
”Parannusta edelliseen on ainakin se, että nykyjärjestelmässä kaikki valtiot ovat vuorollaan tarkastelun kohteena. Poliittiset näkemykset eivät ohjaa sitä, minkä ihmisoikeustilannetta käsitellään.”
Neuvoston jäsenvalinta osoittaa, miten tiiviisti politiikka kuitenkin vaikuttaa. Sama näkyy turvaneuvostossa, jossa mikä tahansa pysyvistä jäsenmaista voi pysäyttää päätöksenteon veto-oikeudellaan.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat ajaneet mallia, jossa turvaneuvoston jäsenet pidättäytyisivät veto-oikeuden käytöstä tilanteissa, joissa kyse on laajamittaisesta ihmisoikeuksien loukkauksista.
Teoriassa uusi malli pitäisi olla sovittavissa. Ovathan kaikki YK:n jäsenvaltiot sitoutuneet ihmisoikeuksien julistukseen. Käytännössä tielle tulevat usein suurvaltojen omat intressit.
Hyvä esimerkki on Syyrian tilanne, sanoo Laajapuro.
”Kaikki lienevät yhtä mieltä, että siellä tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia. Silti turvaneuvosto ei pysty linjaamaan, mitä tulisi tehdä.”
Tästä näkökulmasta katsottuna Venäjän jäsenyyden torppaaminen näyttäytyy myönteisenä. Kun mahdollisuus tarjoutui, valtiot pystyivät toimimaan yleiskokouksessa.