WikiLeaksin Julian Assange: Salamyhkäinen avoimuuden kannattaja
WikiLeaksin perustaja Julian Assange uskoo täydelliseen avoimuuteen ja tiedon läpinäkyvyyteen – paitsi kun kyse on hänestä itsestään. Sama koskee tekijöitä, jotka mahdollistavat WikiLeaksin toiminnan.
Julian Assange piipahti Lontoossa 23. marraskuuta. Kuva Lennert Preiss / AP / Lehtikuva.
Australialaissyntyisen Julian Assangen tiedetään olevan 39 vuoden ikäinen ja yhden lapsen isä. Ennen WikiLeaksia hän toiminut ainakin kustantajana, toimittajana sekä hakkerina – tosin jälkimmäisestä alkaa olla aikaa jo parikymmentä vuotta.
New Yorker -lehden kesäkuisessa reportaasissa Assangen äidin kerrotaan uskoneen, että nuori Julian saisi virallisesta koulunkäynnistä lähinnä epätervettä auktoriteettiuskoa. Poika kävikin koulua vuoroin kotona, vuoroin kirjekursseilla satunnaisen tunneilla istumisen lisäksi.
Assangen 14-vuotispäivään mennessä perhe oli ehtinyt muuttaa 37 kertaa. Jo 16-vuotiaana nuori mies muutti omilleen.
Julian Assange tunnetaan jatkuvasta liikekannalla olosta nykyisinkin. Tällä hetkellä Assangen olinpaikka on mysteeri.
Myös Assangen äidin huoli liiasta auktoriteettien kunnioittamisesta oli turha. WikiLeaks ilmestyi internetiin nelisen vuotta sitten. Sen jälkeen Julian Assange on kiertänyt maailmaa tiedon läpinäkyvyyden sanansaattajana ja haistattanut pitkät milloin minkäkin hallituksen vaatimuksille olla julkaisematta salaista informaatiota.
Etsintäkuulutettu etsii oikeutta
Nyt Assange on etsintäkuulutettu Ruotsissa, sillä häntä epäillään raiskauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Ruotsin pyynnöstä hänen nimensä löytyy myös kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin etsittyjen listalta.
Vailla vakinaista osoitetta elävää, maata tiheästi vaihtavaa Assangea lienee kuitenkin vaikeaa tavoittaa. Sen ovat huomanneet myös journalistit – Assange antaa haastatteluja harvoin, vielä harvemmin kasvotusten. Silti hänestä kirjoitetaan paljon.
Julkisuudessa Assange tunnetaan anarkistisena, mutta muutoin salaperäisenä hahmona. Assange puhuu mielellään omista näkemyksistään ja aatteista WikiLeaksin takana, mutta muuten puheenaiheet ovat tarkkaan rajatut.
Toimittaja Nikki Barroclough sai tilaisuuden haastatella Assangea viime toukokuussa. Hän kysyi, kuinka tämä määrittelee kansallisen turvallisuuden.
”Emme mitenkään”, Assange vastasi ”Emme ole kiinnostuneita sellaisesta. Meitä kiinnostaa oikeudenmukaisuus.”
Oikeudenmukaisuus on Assangen näkemyksen mukaan pidäkkeetöntä, suodattamatonta tiedonvälitystä. Juuri siihen WikiLeaks tietovuodoillaan pyrkii.
Vakoilua?
On helppo määritellä, mitä Julian Assange ja Wikileaks tekevät. Vaikeampaa on arvioida, mitä toiminta todellisuudessa on. Vakoilua? Journalismia?
WikiLeaksin tietovuotoja ei ole suodatettu, ei hyvässä eikä pahassa. Assangen puolustajat riemuitsevat, koska kuka tahansa pääsee nyt tutkimaan, kuinka virkamiehet, diplomaatit ja johtajat toimivat kulissien takana. Eri maista vyöryy jatkuvalla syötöllä niin noloja, huvittavia kuin huolestuttaviakin tietoja.
Vastustajat puolestaan pelkäävät maiden välisten suhteiden kärsivän kolauksen paljastusten myötä. Tietovuotoja on verrattu jopa yksityishenkilön päiväkirjan julkaisuun.
Jotkut ovat myös huolissaan ihmishenkien vaarantamisesta liian yksityiskohtaisten tietojen jakamisen takia. Samasta aiheesta keskusteltiin muun muassa, kun WikiLeaks julkaisi Yhdysvaltain armeijaan liittyviä dokumentteja, joista löytyivät nimeltä mainittujen sotilaiden sosiaaliturvatunnukset.
On selvää, että Cablegate on onnistunut ravistelemaan koko kansainvälistä yhteisöä, kenties myös kansainvälistä turvallisuutta. Seurauksia on vielä hankala arvioida.
Salaperäistä rahaa
WikiLeaks paljastaa dokumenteissaan paljon. Sen oma toiminta on kuitenkin palasteltu moneen maahan ja organisaatioon. Sekä tietojen vuotajat että toiminnan rahoittajat pysyvät visusti salassa.
• WikiLeaks ei maksa Assangelle palkkaa. Hänellä on sijoituksia, joista hän ei suostu keskustelemaan.
• WikiLeaks rohkaisee lahjoittajia siirtämään rahaa saksalaisen Wau Holland -säätiön tilille. Rahasto ei lain mukaan saa paljastaa lahjoittajien nimiä.
• WikiLeaksilla on yksikköjä ympäri maailmaa. Julian Assangen kertoman mukaan WikiLeaks on rekisteröitynyt kirjastoksi Australiassa, säätiöksi Ranskassa ja sanomalehdeksi Ruotsissa.
• WikiLeaksilla on kaksi verovapaana toimivaa hyväntekeväisyysjärjestöä Yhdysvalloissa. Ne ilmeisesti pitävät yllä varsinaista verkkosivua.
• WikiLeaks käyttää ”muita säätiöitä” laskujen jakamiseen ja lähettämiseen Wau Hollandiin. Toimintatapa on välttämätön, jotta yhtiöt, joiden kanssa WikiLeaks harjoittaa liiketoimintaa, pysyvät anonyymeina.
Muita juttuja ja näkökulmia aiheesta
Wikileaks ja salaisuuksien puolustuspuhe (Suomenkuvalehti.fi 30.11.2010)
WikiLeaks: Kiina ei halunnut, että Suomi ottaa uiguurivankeja (Suomenkuvalehti.fi 30.11.2010)
Suurennuslasin alla WikiLeaks, tulilinjalla Yhdysvallat? (Suomenkuvalehti.fi 29.11.2010)
Lähteet: Wall Street Journal, Forbes