WikiLeaks-keskustelu käy kuumana - Bank of American kurssi syöksyi
Maailman media käy vilkasta keskustelua WikiLeaks-paljastuksista ja jatkaa vuotojen julkistamista. Yksi debatin uhreista on ollut amerikkalaisen jättipankki Bank of American pörssikurssi.
Bank of American kolmen prosentin kurssilasku oli markkinareaktio WikiLeaksin perustajan Julian Assangen haastatteluun amerikkalaislehti Forbesissa.
Assange kertoi Forbesille julkaisevansa seuraavaksi dokumentteja, jotka ovat erittäin kriittisiä ”suuren amerikkalaispankin” kannalta. Hän ei maininnut pankin nimeä.
New York Timesin mukaan Assange oli kertonut jo lokakuussa 2009 Kuala Lumpurissa, että hän oli saanut käsiinsä viisi gigatavua tietoa Bank of Americasta.
”Kuinka me esitämme sen? Se on vaikea ongelma”, Assange oli sanonut IDG News Servicen haastattelussa.
Saksaan uusi vuotosivusto
Muutenkin kansainvälinen keskustelu WikiLeaks-vuodoista kuumeni. Assangen kriitikoihin liittyi myös ryhmä, joka periaatteessa kuuluu hänen hengenheimolaisiinsa.
Saksalaislehti Die Tageszeitungin mukaan ryhmä Wikileaksin entisiä jäseniä aikoo käynnistää oman sivustonsa joulukuussa. Ryhmä arvostelee Assangea itsevaltaisesta johtamistyylistä.
Wikileaksin entinen tiedottaja Daniel Domscheit-Berg sanoi, että Assangen johtama Wikileaks keskittyy liikaa Yhdysvaltoihin ja jättää perusteettomasti muut valtiot ja valtakeskukset rauhaan. Englanninkielinen referaatti uutisesta löytyy Der Spiegelin sivuilta.
The Guardian: Keskuspankkipomo, eroa!
The Guardianissa tunnettu talousprofessori David Blanchflower vaati Englannin keskuspankin pääjohtajan Mervyn Kingin eroa. Blanchflower kuuluu labour-puolueen johtaviin talousaivoihin.
Yksi Kingin synneistä paljastui The Guardianin Wikileaks-materiaalista esiin kaivaman dokumentin kautta.
Dokumenttien mukaan King ajoi suuria budjettileikkauksia ja vaikutti muutenkin aktiivisesti Britannian hallituskoalition budjettipolitiikkaan.
Poliittisissa ja keskuspankkipiireissä pidetään tuomittavana, että keskuspankin johto asettuu yhden poliittisen suuntauksen apulaiseksi.
Muutamia kuukausia ennen vaaleja King arvosteli tyrmäävästi Yhdysvaltain Lontoon-lähettiläälle konservatiivijohtaja David Cameronin talouspoliittisia tietoja ja taitoja. Cameronista tuli vaalituloksen perusteella Britannian pääministeri.
King kertoi lähettiläs Louis Susmanille, että Cameron ajatteli talousasioita suppeasti niiden poliittisen merkityksen kautta ja ympäröi itsensä nuorten neuvonantajien heikolla tiimillä, mistä seuraisi vain huonoa talouspolitiikkaa.
El País: USA sekaantui Espanjan asioihin
Espanjalainen sanomalehti El País kertoi englanninkielisillä nettisivuillaan, että USA:n suurlähettiläs painosti rajusti Espanjan hallitusta ja oikeuslaitosta, jotta ne painaisivat villaisella Yhdysvaltain väitetyt sotarikokset Irakissa, kidutuksen Guantánamossa ja CIA:n salaiset lennot, joilla kuljetettiin Al Qaidan jäseniksi epäiltyjä ihmisiä.
Vuonna 2007 Espanjan korkeimman oikeuden tuomari Baltasar Garzón vaati julkisesti esitutkintaa sodasta. Hän jopa ehdotti, että Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ja Espanjan oikeistolainen ex-pääministeri José María Aznar pitäisi haastaa oikeuteen. Espanja osallistui aluksi Irakin sotaan, mutta sosialistihallitus veti joukot pois 2004 äärimuslimien pommi-iskujen jälkeen.
Putin vastasi terävästi USA:lle
Venäjän pääministeri Vladimir Putin vastasi kärkevästi keskiviikkona USA:n diplomaattiviestien sisältämään Venäjä-kritiikkiin ja kehotti amerikkalaisia olemaan puuttumatta Venäjän sisäisiin asioihin.
Putin kommentoi CNN:n haastattelussa erityisesti viestejä, joissa USA:n puolustusministeri Robert M. Gates sanoi, että ”Venäjän demokratia on kadonnut” ja että maan hallitus on ”harvainvalta, jota turvallisuuspalvelut johtavat”. Putinin mukaan Gates oli johdettu ”syvästi harhaan”.
Keskiviikkoiltapäivään mennessä Wikileaksin haltuunsa saamista 251 287 dokumentista oli julkaistu vasta 471.
Verkkouutiset kertoi, että vuodetuista asiakirjoista Suomea koskee paljon useampi kuin aikaisemin on kuviteltu. Hakutietojen mukaan sana ”Finland” esiintyy 2 256, ”Finnish” 1 337, ja ”Helsinki” 1951 asiakirjassa. Sana ”Finland” eri muodoissaan on merkitty 357 dokumentin aiheeksi.