Virossa tutkitaan neuvostoajan ihmisoikeuksia
Tallinnan Raatihuoneen edessä osoitettiin mieltä 13.toukokuuta 1989. Kuva Ilkka Ranta / Lehtikuva
Viime vuonna perustetun Viron historiallisen instituutin tehtävänä on tuottaa tietoa neuvostoajan tapahtumista, muun muassa ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Presidentti Toomas Hendrik Ilves on nyt kutsunut koolle kansainvälisen asiantuntijakomitean valvomaan instituutin työtä. Komitea hyväksyy tutkimussuunnitelmia ja päättää niiden apurahoista.
Hyväksytyt tutkimukset ja niistä tehdyt johtopäätökset tullaan myöhemmin julkaisemaan. Tutkimusten perustana on Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka hyväksyttiin YK:ssa 1948.
Komiteassa on kymmenen jäsentä ja sitä johtaa espanjalainen Enrique Crespo. Hän on europarlamentin jäsen ja sen entinen puheenjohtaja. Suomesta mukaan on kutsuttu suurlähettiläs Paavo Keisalo ja entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Lasse Lehtinen.
Komiteassa on jäseniä lisäksi Britanniasta, Ruotsista, USA:sta, Tšekistä, Kanadasta ja Saksasta. Komitean työlle ei ole asetettu määräaikaa.
Aikaisemmin presidentti Lennart Meren koolle kutsuma komitea selvitti Virossa tapahtuneita rikoksia ihmisyyttä vastaan vuodesta 1940 lähtien. Komiteaa johti ministeri Max Jakobson, ja se sai työnsä valmiiksi viime vuonna.
Meri halusi komiteasta kansainvälisen varmistaakseen sen, ettei sen työ lamaannu kansallisiin erimielisyyksiin. Virolaisilla oli ollut kolme mahdollisuutta, olla sitä tai tätä tai joutua Siperiaan.
Latviassa ja Liettuassa vastaava tutkimus lopahti kesken juuri kansallisen juonittelun vuoksi.
Baltian maista juuri Virossa ollaan menneisyyden hallinnassa kaikkein pisimmällä. Saksassa lähihistoria on ollut esillä rankallakin tavalla päinvastoin kuin esimerkiksi Ranskassa.
Puolassa historiaan ei ole tarvinnut uudelleen perehtyä kommunistien syrjäyttämisen jälkeen, koska maa on Itävallan tavoin julistautunut uhriksi.
Heikointa menneisyyden hallinta on edelleen Venäjällä. Puolueeton tutkimus ei ole mahdollista, puolueellinen kylläkin.