Venäjän politiikka ei toimi - Domodedovon terrori-isku osui uskottavuuteen

Domodedovon lentokenttä
Rikostutkijat tunnistivat yhtä Domodedovon lentokenttäiskun uhreista maanantaina 24. tammikuuta. Kuva MVPhotos / Zuma Press.

Terrori-isku Moskovan komeimmalla lentoasemalla osui Venäjän vallanpitäjien uskottavuuteen samana vuonna, kun venäläiset äänestävät duuman vaaleissa. Niin presidentti Dmitri Medvedev kuin pääministeri Vladimir Putin ovat toistuvasti luvanneet tuhota terroristit.

Silti Moskovassa tehtiin jo toinen onnistunut isku vajaan vuoden sisällä.

Mikään ryhmä ei heti iskun jälkeen ilmoittautunut tekijäksi. Venäjällä on tavallista, että ilmoitus tulee viipeellä. Domodedovon lentoaseman vastaanottohallissa kuoli ainakin 35 ja loukkaantui yli 130 ihmistä.

Jo tutkinnan alkumetreillä teko nimettiin itsemurhaiskuksi. Se on Pohjois-Kaukasian kapinallisten taistelumuoto. Maaliskuussa 2010 kaksi Dagestanista kotoisin ollutta naista räjäytti itsensä ja 40 moskovalaista Lubjankan ja Park Kulturyn metroasemilla. Kapinallisten johtaja Doku Umarov kertoi järjestäneensä iskut.

Moskovan ote ei pidä

Terrori-iskut osoittavat, ettei Venäjän politiikka toimi. Moskova onnistui politiikallaan vähentämään iskuja Pohjois-Kaukasian ulkopuolella vuosina 2006-2009, mutta päivittäiset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet Pohjois-Kaukasian tasavalloissa kuten Tšetšeniassa, Dagestanissa ja Ingušiassa.

Venäjä on koettanut rauhoittaa Pohjois-Kaukasiaa valitsemalla tasavaltojen johtoon mieleisiään johtajia. Tšetšeniaa johtaa Ramzan Kadyrov, joka on muuttunut kapinallisesta Venäjälle lojaaliksi presidentiksi ja saanut Moskovalta vapaat kädet.

Kadyrovin aikana kapinallisia on tapettu ja kapinallisina on tapettu myös syyttömiä nuoria miehiä. Nyt tilanne on rauhaton etenkin Tšetšenian naapureissa Dagestanissa ja Ingušiassa, joissa katoamiset ja summittaiset kotietsinnät ovat arkea.

Venäjän johto ja viranomaiset antavat toistuvasti ymmärtää, että Pohjois-Kaukasian kapinalliset ovat mitätön ryhmä vuorilla piileksiviä miehiä, joilla ei ole selkeää tavoitetta eikä kansan tukea.

Umarovin johtamilla joukoilla on julkilausuttu tavoite: islamilaisen valtion perustaminen Pohjois-Kaukasiaan. Umarov on kertonut, että väkivallan käyttö venäläisiä ja heidän tukijoitaan vastaan on hyväksytty taistelumuoto tässä jihadissa eli pyhässä sodassa.

Tšetšenia tuhoutui pahoin kahdessa sodassa Venäjää vastaan, ja se on jälleenrakennettu Moskovan rahoilla, joista merkittävä osa on päätynyt tasavallan johtajan ja hänen lähipiirinsä taskuihin.

Pohjois-Kaukasia onkin läpikorruptoitunut alue. Poliisiin ja oikeuslaitokseen ei luoteta, päinvastoin juuri turvallisuusviranomaisia pelätään niiden tekemien puhdistusoperaatioiden vuoksi.

Kun yhteiskunta toimii kansalaisiaan vastaan, yhä useampi suunnittelee poismuuttoa. Pohjois-Kaukasiasta lähdetään ulkomaille, muun muassa Suomeen, hakemaan työtä ja turvapaikkoja.

Hiljaista tukea kapinallisille

Mitä hankalammaksi arkielämä Pohjois-Kaukasiassa muuttuu, sitä enemmän hiljaista tukea kapinalliset saavat. Vielä pari vuotta sitten oli vaikea löytää ihmisiä, jotka sanovat tukevansa heitä. Viime vuonna se oli jo helpompaa. Tšetšeniassa yhä useampi kertoo vastustavansa presidentti Kadyrovia.

Venäjä sälyttää mielellään vastuun terrori-iskuista ulkomaalaisille. Muutama tunti Domodedovon iskun jälkeen nimettömänä pysyttelevät viranomaislähteet kertoivat löytäneensä itsemurhaiskijän pään, joka näytti kuuluvan arabimiehelle.

Venäjä koetti koko 1990-luvun vakuuttaa länsimaita siitä, että Tšetšenian sodat olivat nimenomaan taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan. Tšetšenialaiset itsekin kertovat, että varsinkin ensimmäiseen sotaan he saivat avukseen ulkomaisia taistelijoita muun muassa arabimaista.

Venäjän näkemys oli vailla vastakaikua lännessä aina siihen saakka kun terroristit lensivät päin World Trade Centerin torneja New Yorkissa syyskuun 11. päivänä 2001. Venäjä ilmoittautui mukaan Yhdysvaltain rintamaan ja sai tukea omalle näkemykselleen siitä, että samaa taistelua käydään Venäjällä.

Pian Domodedovon lentokenttäiskun jälkeen sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kertoi Naton ja Venäjän olevan yhteisessä taistelussa terrorismia vastaan.