Venäjällä etsitään syyllistä oppositioaktivistin itsemurhaan Hollannissa

Hollanti
Teksti
Susanna Niinivaara

Venäläinen oppositioaktivisti Aleksandr Dolmatov, 36, teki itsemurhan Rotterdamin käännytyskeskuksessa tammikuussa. Dolmatov oli hakenut turvapaikkaa Hollannista, mutta ei sitä saanut. Hänet oli siirretty käännytyskeskukseen odottamaan maasta poistamista siitä huolimatta, että kielteisestä turvapaikkapäätöksestä oli valitettu.

Dolmatov oli ollut aktiivisesti mukana Toinen Venäjä -oppositioryhmässä, joka yhdessä monien muiden kanssa on osallistunut Venäjällä vallanpitäjiä ja erityisesti presidentti Vladimir Putinia vastustaviin mielenosoituksiin.

Venäjän oppositioliike on tottunut lännen myötämieliseen suhtautumiseen. Dolmatovin itsemurha on nyt aloittanut keskustelun siitä, voiko Euroopan tukeen luottaa.
Moskovassa oppositioryhmät ovat järjestäneet mielenosoituksia Hollannin lähetystön ulkopuolella. Sosiaalisen median keskusteluissa Dolmatovin kuolemasta on syytetty sekä Venäjän vallanpitäjiä, joiden vuoksi Dolmatov pakeni, että Hollannin viranomaisia, jotka eivät myöntäneet hänelle turvapaikkaa.

”Dolmatovin tappoi tekopyhä hollantilainen byrokratia, itseään ruokkiva koneisto. (- -)Se ei tarjoa todellista apua poliittisille pakolaisille”, kirjoitti lehtikolumnissaan Putinin ankarana arvostelijana tunnettu toimittaja ja kirjailija Julia Latynina.

Aleksandr Dolmatov oli koulutukseltaan insinööri ja työskenteli suunnittelijana asetehtaassa Moskovan läheisessä Koroljovin kaupungissa.

Dolmatov osallistui mielenosoituksiin ja sai tietää, että viranomaiset ilmoittivat hänen tekemisistään tehtaan esimiehille. Myös Dolmatovin äidiltä käytiin kyselemässä pojan tekemisistä. Dolmatovia tämä ei pelästyttänyt ainakaan niin paljon, että hän olisi jättänyt poliittisen toiminnan.

Bolotnajan mielenosoituksesta toukokuussa 2012 poliisi otti kiinni myös Dolmatovin. Hänet vietiin satojen muiden kiinniotettujen kanssa poliisiasemalle selvittämään tapahtunutta ja päästettiin vapaaksi jo samana iltana.

Tämän jälkeen Dolmatov ei kuitenkaan enää tuntenut oloaan turvalliseksi kotimaassaan. Dolmatov matkasi Hollantiin ja haki poliittista turvapaikkaa kesäkuussa. Dolmatov sai juristikseen ihmisoikeus- ja turvapaikka-asioihin erikoistuneen Marq Wijngaardenin.

Wijngaardenin mukaan syyskuuhun saakka Dolmatov puhui paljon Venäjän turvallisuuspalvelun toiminnasta. Lokakuun tienoilla Dolmatov muuttui. Hän lopetti turvallisuuspalvelusta puhumisen ja vältti katsekontaktia juristinsa kanssa.

”Dolmatov kertoi, että niistä (turvallisuuspalvelusta) puhuminen on Venäjän lain mukaan vakava rikos. Kysyin, onko häntä uhattu, mutta sen hän kielsi”, Wijngaarden kertoi Suomen Kuvalehdelle.

Wijngaardenin kysymys uhkauksista on ymmärrettävä, sillä Venäjän viranomaisten tiedetään pelotelleen ihmisiä myös Venäjän ulkopuolella.

Ensimmäinen turvapaikkapäätös oli kielteinen. Wijngaarden ehdotti valittamista. Hakemuksen tekeminen venyi, sillä Dolmatov ei vastannut Wijngaardenin yhteydenottopyyntöihin. Lopulta viimeisenä mahdollisena valitushetkenä eli perjantaina tammikuun 11. päivänä Dolmatov ilmoitti itsestään ja Wijngaarden ehti lähettää hakemuksen.

Pian tämän jälkeen Dolmatov koetti tehdä itsemurhan vastaanottokeskuksessa. Julkisuudessa on ihmetelty, miksi Dolmatovia ei tämän jälkeen siirretty sairaalaan. Wijngaardenin mukaan poliisi otti Dolmatovin huostaan itsemurhayrityksen jälkeen. Seuraavana päivänä lääkäri tutki Dolmatovin ja totesi, ettei tämä enää ole vaaraksi itselleen.

Se oli tulevan valossa virhe, mutta vieläkin karumpi on viranomaisten seuraava virhe. Dolmatov siirrettiin vastaanottokeskuksesta vankilankaltaiseen keskukseen, missä maasta poistettavat odottavat karkotuksen täytäntöönpanoa. Siellä Dolmatov surmasi itsensä tammikuun 17. päivänä.

Wijngaardenin mukaan Dolmatov oli yksiselitteisesti väärässä paikassa, sillä hänellä oli lain mukaan oikeus odottaa valituksen käsittelyä rauhassa vastaanottokeskuksessa.
Viranomaiset eivät ole myöntäneet virhettään. Wijngaarden kertoo, että samankaltaisia virheitä tehdään Hollannissa usein.

Jo itsemurhaa seuraavana päivänä Hollannin oikeusministeriön edustaja ilmoitti, että kirjoittamansa viestin perusteella Dolmatov ei päätynyt itsemurhaan kielteisen turvapaikkapäätöksen vaan henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Kolmessa päivässä Dolmatovin viimeinen viesti äidilleen oli löytänyt tiensä Twitterissä leviäväksi kuvaksi. Wijngaarden oli saanut käsinkirjoitetun, sekavan viestin Hollannin viranomaisilta ja lähettänyt sen sähköpostitse Dolmatovin äidille.

Viestistä ei ole yksiselitteisesti luettavissa, etteikö turvapaikan epääminen olisi ajanut Dolmatovia itsemurhaan.

Dolmatovin kuolemasta on aloitettu Hollannissa tutkinta. Hollanti on lähettänyt virallisen osanottonsa Dolmatovin äidille ja luvannut järjestää pojan ruumiin kuljetuksen Venäjälle haudattavaksi.

Suomeen yksittäisiä hakijoita

Venäläislähteiden mukaan Venäjän oppositioliikkeen jäsenistä yhä useampi on lähtenyt turvapaikanhakuun Venäjän ulkopuolelle viime vuonna. Suomeen heitä on tullut yksittäisiä tapauksia, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Antti Lehtinen.

Viime vuonna (marraskuun loppuun mennessä) Suomesta turvaa haki 205 Venäjän kansalaista ja heistä valtaosa oli Pohjois-Kaukasiasta. Myönteisen turvapaikan tai vastaavan viime vuonna sai 121 Venäjän kansalaista.

Koska katuprotesteissa näyttäytyvän oppositioliikkeen edustajia ei Suomesta juuri ole turvapaikkaa hakenut, Maahanmuuttovirastolla ei ole heihin suhtautumisessaan muodostunut erityistä linjaa. Lehtisen mukaan jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Maahanmuuttovirastolla ei ole näkemystä siitä, minkä oppositioryhmien jäsenillä olisi erityisen suuret syyt pelätä vainoa kotimaassaan.