Venäjä vannoo hoitavansa Itämeren kaasuputken loppuun saakka – Nord Stream iloitsee eurooppalaisten USA-vastarinnasta
Nord Stream 2 on ollut viime vuosina näkyvästi esillä Saksassa ja Tanskassa muun muassa käsipallo- ja jalkapallotapahtumien sponsorina.
Itämeren halki Venäjältä Saksaan kulkevan kaasuputki Nord Stream 2:n työt käynnistyivät tammikuussa uudestaan. Putken laskuprosessi viimeisellä merialueella Tanskan edustalla alkoi kuun puolivälissä.
”Putkenlaskualus Fortuna on aloittanut työt Tanskan talousvyöhykkeellä sijaitsevalla rakennuskäytävällä. Kaikki työt suoritetaan asiaankuuluvien lupien mukaisesti”, Nord Stream 2 vahvisti lausunnossaan 24. tammikuuta.
Fortuna on työskennellyt viimeksi kahdeksan kilometriä Tanskan Bornholmin saaresta etelään.
Rakenteilla on Bornholmin vesillä noin 160 kilometrin pituinen pätkä yhteensä noin 1 230 kilometrin mittaisesta kaksoisputkesta.
Työt olivat liki kokonaan keskeytyksissä vuoden 2019 loppusyksystä alkaen, jolloin putki saavutti nykyisen mittansa. Merkittävä vaikutus töiden keskeytykselle olivat Yhdysvaltojen sille kohdistamat pakotteet. Yhdysvaltain mukaan EU tulisi putken myötä liian riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta.
Ensimmäisten pakotteiden myötä projektin rakennustyöt toteuttanut sveitsiläinen urakoitsija Allseas vetäytyi hankkeesta loppuvuodesta 2019, kuten suurin osa Venäjän ulkopuolisista omistajista.
Venäjän valtion omistama Gazprom ei kyennyt löytämään sen nyt kokonaan omistamalle hankkeelle uutta urakoitsijaa, sillä Yhdysvallat oli ilmoittanut, että kaikki pakotteet lankeavat työtä jatkavan yrityksen kontolle.
Loppuvuodesta 2020 näytti, että putki olisi selättänyt pahimmat vastukset, sillä pitkään lupien kanssa hangoitellut Tanska myönsi sen talousvesialueelle rakentamisluvan.
Uudeksi urakoitsijaksi oli löytynyt Fortunan uusi omistaja, venäläinen KVT-Rus. Yrityksestä on vain vähän tietoja, koska sillä ei ole ilmeisesti ollut aiemmin liiketoimintaa, mutta Nord Stream 2:n Suomen tiedottaja Minna Sundelin vahvistaa, että KVT-Rus on uusi urakoitsija.
Fortuna oli aiemmin venäläisen MRTS-yrityksen hallinnassa. Ilmeisesti omistus vaihtui välikäden, Universalnaja Transportnaja Grupan kautta. Fortunaa auttaa Akademik Chersky -niminen alus. Putken laskunopeus ihanteellisissa oloissa ilman pohjaan tehtäviä töitä on 0,4 kilometriä päivässä.
Venäjän valtio on ilmoittanut useassa yhteydessä, että se takaa putken töiden loppuunsaattamisen. Venäjän hallituksen edustaja Dmitri Peskov lupasi Nord Stream 2 -putken valmistuvan huolimatta uusista Yhdysvaltain määräämistä pakotteista. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti loppuvuodesta 2020, että putki olisi valmis vuonna 2021.
Pakotteilla on ollut vaikutusta. Yhdysvallat lisäsi pakotelistalleen KVT-Rusin, mutta uhkasi myös eurooppalaisia yrityksiä: joulukuussa 2020 hyväksytyn lain mukaan pakotteita kohdistetaan yrityksille, jotka sertifioivat tai vakuuttavat putkilinjan.
Ne kohdistuisivat siis muun muassa sveitsiläiseen Zürich Insurance Groupiin, saksalaiseen insinööritoimisto Bilfingeriin, norjalaiseen sertifiointiyhtiö Det Norske Veritas Holdingiin (DNV GL) ja tanskalaiseen Rambolliin.
Ensimmäisenä vetäytymisensä ilmoitti DNV GL. Menetys on merkittävä, sillä ilman sertifiointia putkea ei voida ottaa käyttöön. Myös Bilfinger on Bild-lehden mukaan vetäytynyt hankkeesta.
Yhdysvaltain näkökulma on, että uuden putken myötä Venäjä voi kiertää Ukrainan toimittaessaan kaasua Euroopan markkinoille. Nord Stream 2 ”riistäisi Ukrainalta elintärkeät tulot ja mahdollistaisi Venäjän uudet aggressiiviset toimet ukrainaa kohtaan”, kuten entinen ulkoministeri Michael Pompeo on sanonut.
Yhdysvaltain linja tuskin on pehmenemässä uuden presidentin myötä. Joe Bidenin valtiosihteeriksi valitsema Antony Blinken sanoi liki ensitöikseen, että Yhdysvallat on päättänyt tehdä kaiken estääkseen putken valmistumisen.
Myös EU on uhannut Nord Stream 2:ta pakotteilla, mutta ne eivät liity niinkään Ukrainaan kuin Venäjällä vangittuun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyihin. Aktiivisia ovat olleet Baltian maat ja Puola, mutta pakotteista ei ole saatu ”ei-sitovaa” julkilausumaa kummempaa tulosta.
Esimerkiksi Saksassa on vahva tahto yrittää selvitä ilman EU-pakotteita ja jopa murtaa Yhdysvaltain pakotteet. Saksan lainsäätäjät ovat uutistoimisto Bloombergin mukaan etsineet – ja löytäneet – oikeudellisia tapoja, joilla keskeiset satamat Mecklenburg-Etu-Pommerissa voitaisiin suojata pakotteilta.
Jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti Reutersin mukaan, ettei hän luopuisi hankkeesta Yhdysvaltain pakotteista huolimatta. Hän sanoi haluavansa keskustella siitä Bidenin hallinnon kanssa. Lisäksi hän totesi, että Navalnyin myrkytys ei ollut muuttanut hänen mielipiteitään.
Vaikka työt eivät ole edistyneet, on Nord Stream 2 on ollut vahvasti näkyvillä Saksassa ja Tanskassa yrittäen vaikuttaa mielipiteisiin. Molemmissa maissa käsipallo on toiseksi suosituin joukkueurheilun laji jalkapallon jälkeen, joten Nord Stream on jo vuosien ajan ollut esimerkiksi yksi käsipallon EM-turnausten ja mestareiden liigan pääsponsoreista.
Myös Saksan ympäristöministeri Svenja Schulze on ottanut voimakkaasti kantaa putken puolesta. Rakennuspäätös tehtiin monta vuotta sitten ja se hyväksyttiin perustuslaillisessa prosessissa, Schulze on korostanut.
Hänen mielestään Saksa tarvitsee kipeästi maakaasua siirtymäkaudeksi ennen uusiutuvien energianlähteiden tuotannon merkittävää kasvua, jotta maa pystyy irtaantumaan ydinvoimasta ja kivihiilestä.
Nord Stream 2 on vastarintaan tyytyväinen.
”Eurooppalaiset hallitukset ja Euroopan unionin komissio ovat selkeästi torjuneet Yhdysvaltojen yksipuolisten pakotteiden määräämisen yhtiöitä vastaan, jotka toimivat laillisesti EU:ssa, ja näkevät pakotteet kansainvälisen lainsäädännön vastaisina sekä Euroopan energiasuvereniteettia loukkaavana”, Sundelin kertoo Nord Stream 2:n kannan.
”On näiden hallitusten ja Euroopan komission tehtävä suojella Euroopassa toimivia yhtiöitä laittomilta ekstraterritoriaalisilta pakotteilta.”
Nord Stream 2 kulkee Suomen talousvyöhykkeen vesillä 40–200 metrin syvyydessä, noin 30 kilometrin päässä rannikosta. Putki kulkee Venäjän Ust-Lugasta Saksan Greifswaldiin.
Myös Suomi on mukana putken rakentamisessa valtion enemmistöomistaman Fortumin kautta, sillä yhtiö on enemmistöomistajana saksalaisessa energiayhtiö Uniperissa. Uniper on maineikas kivihiilen polttaja, mutta kaasuputkea se on rahoittanut liki miljardin euron lainalla. Fortum on kommentoinut, ettei se näe syytä alaskirjauksiin, sillä se uskoo putken valmistumiseen.
Valtiollisella tasolla Suomi on ollut toistaiseksi kommentoimatta pakotteita, niin julkisesti kuin yksityisestikin.
”Me ole saaneet minkäänlaista valtiotason viestiä Suomelta”, Nord Streamin Sundelin kertoo.
”Kaupallisen investoinnin hankevastaavana Nord Stream 2 ei voi kommentoida poliittisia keskusteluita. Nord Stream 2 -hankkeen toteuttaminen perustuu EU-maiden ja Venäjän viranomaisten myöntämiin rakennuslupiin ja se noudattaa kansallisen lainsäädännön, EU-säädösten ja kansainvälisten sopimusten oikeudellisia vaatimuksia.”
Juttua korjattu 1.2. kello 14.22: muokattu putken lähtöpiste Venäjän Ust-Lugaksi.