Venäjä vaatii kaikkien ilmatilaansa tulevien matkustajien tietoja - kiristää välejä EU:n kanssa

Euroopan unioni
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Kaisa Rautaheimo / Kuvaryhmä / SKOY.

Venäjä on ilmoittanut vaativansa kaikkien alueelleen ja ilmatilaansa tulevien matkustajien tietoja heinäkuun 1. päivästä alkaen. Vaatimus koskee myös niitä matkustajia, jotka lentävät esimerkiksi Suomesta Venäjän yli Aasian kohteisiin. Se voi aiheuttaa hankalia seurauksia Finnairin ylivertaisesti tärkeimmälle liikennemuodolle eli Aasian-liikenteeseen.

Matkustajalistojen vaatiminen kiristää myös entisestään EU:n ja Venäjän välejä ilmailuasioissa. Brysselissä ollaan todella ärtyneitä Venäjän tavasta soveltaa sopimusta ylilentomaksujen perimisestä. Uusia ylilentolupia ei ole myönnetty ja vanhoista rahastetaan entiseen malliin. EU:n mielestä Venäjä toimii toisin kuin on sovittu. Venäjä pitää maksukäytännön jatkamista vastatoimena EU:n hankkeille ulottaa päästökauppa myös unionin ulkopuolelta tuleviin lentoihin.

Brysselin ja Moskovan hyytävistä suhteista kertoi yhdysvaltalainen ilmailulehti Aviation Week otsikolla “Venäläistä rulettia”. Jutun mukaan suhteet ovat vajoamassa nyt siperialaisia lämpötilojakin hyytävämmiksi.

Ylilentomaksuja on vatkattu ja niistä on yritetty sopiakin jo vuosien ajan. Matkustajatietojen vaatiminen tuli sen sijaan EU:n ja Suomenkin viranomaisille tänä keväänä yllätyksenä.

Lentoyhtiöt toimittavat viranomaisille kahdenlaisia matkustajatietoja. APIS-tiedot sisältävät informaation, joka on luettavissa matkustajan passista. PNR (Passenger Name Record) sen sijaan pitää sisällään kaiken lentovarauksen yhteydessä saadun tiedon.

EU sopi PNR-tietojen antamisesta ensin Yhdysvaltain kanssa. Sen kanssa on tehty kolmekin erillistä sopimusta, joiden tarkoituksena on varmistaa muun muassa tietoturvakysymyksiä. EU ei periaatteessa luovuta tällaisia tietoja maihin, joiden kanssa ei ole tehty erillistä sopimusta tietoturvasta. Etenkin EU-parlamentti oli tässä asiassa hyvin tarkkana, kun sopimuksia Yhdysvaltain kanssa neuvoteltiin. Nykyisin APIS- ja PNR-tietoja kuitenkin luovutetaan moniin muihinkin unionin ulkopuolisiin maihin. Finnairista kerrotaan, että niitä vaaditaan lähes kaikissa Aasian maissa.

Venäjän kanssa EU:lla ei ole tietoturvasopimusta. Silti venäläiset ilmoittivat talvella yksikantaan vaativansa kaikilta, myöskin maan ylitse lentäviltä, matkustajilta PNR-tiedot heinäkuun alusta alkaen. Sitä ennen pitäisi siis sopia sekä tietoturvasta että tietojen luovuttamisesta. Aikataulu on mahdoton.

Asiasta keskusteltiin Aviation Weekin mukaan maaliskuussa Moskovassa “korkeimmalla mahdollisella tasolla”. Keskusteluissa ovat mukana myös YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ja lentoyhtiöiden yhteenliittymä IATA.

Tilanne on hyvin sekava semminkin, kun venäläiset eivät ole kertoneet, mitä tapahtuu heinäkuun alun jälkeen jos – tai oikeammin kun – vaadittuja tietoja ei pystytä antamaan. Lentokiellot kesän parhaana sesonkina olisivat tuhoisia erityisesti Finnairille, joka on noussut Aasian-liikenteessä kolmanneksi suurimmaksi länsieurooppalaiseksi yhtiöksi. Siperian ylilennot ovat tärkeämpiä Finnairille kuin yhdellekään sen kilpailijalle.

Suomessa toivotaan määräajan siirtämistä tai mahdollisuutta sopia asiasta kahdenvälisesti venäläisten kanssa. Viimemainittuun ajatukseen EU:n komissio tosin suhtautuu hyvin nihkeästi. Se haluaa sopia kaikista asioista EU-tasolla.

Ylilentomaksut jatkuvat

EU ja Venäjä sopivat jo 2006 Siperian ylilennoista perittävien maksujen poistamisesta vaiheittain. EU-maiden lentoyhtiöt maksavat tällaisia maksuja noin 400 miljoonaa, Finnairkin yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Lähes kaikki rahat päätyvät venäläisen lentoyhtiön Aeroflotin kassaan.

Venäjä lupasi poistaa uusilta lentovuoroilta perittävät maksut vuoden 2012 lopussa ja loputkin maksut kaksi vuotta myöhemmin. Tämä lupaus liittyi Venäjän jäsenyyteen maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Nyt Venäjä kuitenkin on livennyt lupauksensa ensimmäisestä osasta. Uusistakin vuoroista peritään maksuja. Syyksi Venäjä ilmoittaa vastalauseen EU:n päästökauppajärjestelmän ulottamisesta myös unionin ulkopuolelta tuleviin ja sinne lähteviin lentoihin.

Tämä päätös kuitenkin hyllytettiin vuoden ajaksi, koska EU halusi antaa aikaa maailmanlaajuisen päästökaupan synnyttämiselle ICAO:ssa. Tästäkin syystä näiden kahden asian eli ylilentomaksujen ja päästökaupan koplaaminen on Aviation Weekin haastatteleman komissiolähteen mukaan “skandaalimaista ja väärin”.

Finnairillekin on tullut uusia lentoja. Niistä kuitenkin maksetaan vanhaan malliin, koska uusille lennoille ei ole saatu Venäjältä uusia ylilentolupia. Uudet lennot joudutaan hoitamaan rahtipuolelta lainatuilla vanhoilla luvilla.

Finnairilla oli luvat 54:lle matkustaja- ja kuudelle rahtivuorolle viikossa. Täksi kesäksi matkustajapuolelle lainattiin neljä rahtilentolupaa, joten toivotut 58 matkustajavuoroa pystytään lentämään. Kaikista peritään maksu entiseen malliin.

EU:ssa toivotaan, että myös Venäjän sisäiset paineet auttaisivat ylilentomaksujen poistamisessa. Venäjän lentoliikennekin toimii kilpailutilanteessa. Ulkomaisten alan yritysten maksamien satojen miljoonien eurojen tukiaisten ohjaaminen yhdelle yhtiölle on aika erikoista kilpailupolitiikkaa.

Finnairilla on suuri poliittinen riski

Finnairin strategian kulmakivi on Aasian-liikenteen tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä. Ylilentoluvat ovat tämän strategian suuri poliittinen riski.

Tuplaaminen edellyttää uusia reittejä ja yhtiö esittelikin jokin aika sitten Venäjän viranomaisille alustavaa listaa kiinnostavista, uusista kohteista Aasiassa ja Venäjällä. Vain harva 14:sta kohteesta kelpasi. Tästä on vielä pitkä matka ylilento- ja liikennelupiin, mutta epävarmuus haittaa varmasti yhtiön pitkän aikavälin suunnittelua.